perjantai 10. syyskuuta 2010

Sitä on vieraannuttu

Ihmisen käyttäytymistä ja kehitystä ohjaa kehdosta hautaan raha. Raha vieraannuttaa ihmisen itsestään, ympäristöstään ja maailmasta. Mainonnan luoma ihmiskuva ulottuu nykyisyydestä varhaislapsuuteen. On saatava sitä tai tätä, koska toisillakin on. Ja jollei muuta, niin isät ja äidit haluavat pukea lapsensa tietynmerkkisiin vaatteisiin. Tietynlaiset lelut on oltava niin lapsilla kuin isommillakin pojilla.

Sääty-yhteiskunta on palannut: Lääkäreiden lapsista tulee lääkäreitä ja tuomareiden lapsista tuomareita, jos ei sitten epäonni satu kohtaamaan ja tuleekin juomari. Jo pelkästään lukion aloituskirjat maksavat niin paljon, että köyhemmän lapsen tie on sinetöity ja katse kääntyy automaattisesti alempiin oppilaitoksiin.

Joillekin käy niin, että syrjäytetään yhteiskunnasta jo varhain. Tästä kertovat nuorten ihmisten itsemurhat ja varhainen eläköityminen, kun näköaloja ei ole. Yhteiskunnan silmissä paskaduunin tekijä on luuseri, vaikka mitä muuta väitettäisiin. Koska opiskelu- tai työpaikkaa ei ole tarjolla, ihminen vieraantuu niin omasta elämästään kuin koko yhteiskunnasta. Tähän voitaisiin vaikuttaa pienin panoksin, mutta poliittisilta päättäjiltäkään ei heru riittävästi empatiaa näitä nuoria kohtaan. Heidän on tyydyttävä elämään koko ikänsä objekteina, erilaisten toimenpiteiden kohteina, joista muut paremmin tietävät päättävät.

Työelämässä ihmisellä ei ole muuta myytävää kuin työvoimansa. Työn tulokset häneltä riistetään toisten voittojen kartuttamiseksi. Tämä vieraannuttaa ihmisen työstä, joka sekin tuntuu usein vain orjuudelta. Varsinainen orjuus tulee lisäksi siitä, että asuakseen ihmiset tekevät suuria ja yhä suurempia velkoja ja maksavat niitä sitten koko elämänsä. Tämän päälle tarvitaan kaikenlaista muuta sälää usein pikavipeillä ja kulutusluotoilla hankittua ja kahleet sen kuin kiristyvät.

Ihminen ei enää ole, hän omistaa. Sen sijaan, että elettäisiin tässä ja nyt, eletäänkin kaukana tulevaisuudessa, missä onni odottaa tai sitten ei. Vain kuolemalle me kaikki kelpaamme juuri sellaisina kuin olemme.

Omasta kehostaankin ihminen on vieraannutettu kaikista torvista tulvivalla neuvoilla, miten pitäisi pukeutua ja miltä näyttää. Joka toinen suunnittelee kauneusleikkausta. Joka toinen pelkää ties mitä sairautta. Ja kas siinäkin markkinat ovat valmiina rahastamaan ihanteilla ja heikkouksilla, peloilla ja toiveilla. Ihminen itse on kateissa itseltään.

Media ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ihmisille ainoan pakotien. Erilaisia prinsessahäitä katsellessa unohtuvat kauppalaskut ja pankkilainat. Monenmoisissa pudotuspeleissä tuntee itsensä lähes voittajaksi, kun malleiksi pyrkivät tytöt nyyhkivät nenä vuotaen toinen toistensa olkapäille ja maajussi valitseekin sen rumemman ja tyhmemmän.

Virtuaalitodellisuudessa voit luoda itsellesi millaisen avatarin tahansa ja hankkia sille vaikka minkälaisia hepeniä ja statussymboleita, jotka heltiävät muutamalla kymmenellä sentillä. Erilaisissa habbo-hotelleissa ja facebookeissa ei tarvitse enää olla oma itsensä. Jumalan kiitos, saa ihan oikeasti valita oman identiteettinsä ja olla ihan kuka tahansa. Aikuisten salaisissa sättäilyissä voi ostaa itselleen vaikka ihka uudet ja komeat genitaalit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti