perjantai 10. syyskuuta 2010

Minä olen mustalainen

Kun olin lapsi, romaneja sanottiin mustalaisiksi eikä sillä välttämättä tarkoitettu mitään pahaa, jos ei nyt hyvääkään. Romaneja karsastettiin ja vieroksuttiin. Kun nähtiin heidän tulevan, juostiin sisälle, pantiin ovet lukkoon ja katsottiin verhojen raosta, kuinka hevoskaravaani täyttä laukkaa ajoi kylän läpi. Joskus peräkkäin saattoi mennä kymmenenkin hevosta rattaineen, jotka olivat täynnä väkeä kirjavissa vaatteissa.

Lapsia peloteltiin sanomalla: Jos et tottele, niin mustalaiset tulevat ja vievät sinut.

Kotini lähellä oli metsikkö, jonne romanit leiriytyivät, koska saivat käyttää läheisen mökin kaivoa. Pitkälle yöhön heidän nuotionsa valo näkyi meidän pihalle. Kun tulin suuremmaksi, aloin lähestyä leiriä, joka veti kuin magneetti. Minä vain katselin. En muista, että koskaan olisin puhunut näiden ihmisten kanssa, mutta eivät he poiskaan ajaneet. Yhtenä varhaisnuoruuteni kesänä pidin kaulakoruna tuttia, koska se oli minusta outoa. Minusta oli mukavaa olla outo.

Sinäkin kesänä vierailin romanileirissä. Muutama vuosi myöhemmin, kun asuin Salossa, vastaani käveli romanipoika, joka sanoi: Terve tuttityttö.

Olin töissä salolaisessa Munkin Baarissa ja iltaisin pienet romanilapset tulivat katselemaan televisiota. Minä annoin heidän istua, koska he eivät tehneet mitään pahaa. Muutaman illan jälkeen talon rouva tuli kuitenkin ajamaan heidät pois.

Tapasin pojat myöhemmin toisessa baarissa, missä istuin ystävieni kanssa. Myös tämän baarin omistaja tuli ajamaan poikia ulos. Kysyin syytä ja minulle sanottiin, että pojat eivät voi olla siellä, koska he eivät ole ostaneet mitään. Minä ostin pojille keltaista jaffaa ja menin istumaan heidän kanssaan samaan pöytään. Hetken kuluttua ajoi pihaan Musta-Maija ja kaksi poliisia tuli baariin. Sanaakaan sanomatta he ottivat poikia kauluksesta ja veivät autoon, joka ajoi pois. Poikien pyörät jäivät baarin eteen ja niiden tavaratelineillä olivat heidän koulukirjansa.

Se näky on ikuisesti jäänyt mieleeni. Siitä lähtien olen tuntenut syvää myötätuntoa romaneita kohtaan ja ajatellut olevani yksi heistä.

Nyt romaneiden ympärillä kiehuu taas. Ranska on karkottanut tuhansia romaneja, jotka pakenevat ympäri Eurooppaa. Ranskassa on ollut mielenosoituksia karkotuksia vastaan. Jopa ay-liike on ollut niissä mukana. Mitä tekee Suomen ay-liike?

Unkarissa on jo esitetty keskitysleirien perustamista romaneille. Joko ollaan näin pitkällä. Joko 30-luku kauheuksineen tekee paluuta. Ketä aletaan vainota seuraavaksi? Minuako? Vai Sinua?

Eilen koko päivän Ylen propagandatuutti tööttäsi, että suomalaistaloudet ovat vauraampia kuin koskaan ennen. Tätäkö se vauraus on, että kaikenlaisia tukiaisia maksetaan rikkaille, mutta kaikkein heikoimmilta otetaan viimeinenkin.

EU lupasi kansalaisilleen vapaan liikkuvuuden. Unohtui vain mainita, että vapaa liikkuvuus ilmeisesti koskee vain rikkaita ja hyvin toimeen tulevia. Niitä parempia ihmisiä, jotka eivät tule toimeen ilman lapsilisää ja takuueläkkeitä.

Nyt olisi EU:lla ja sen rikkailla jäsenvaltioilla näytön paikka. Eikö vihdoin olisi korkea aika saattaa romanien asiat kuntoon. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti