maanantai 27. joulukuuta 2010

Urbaanista oveluudesta terveydenhoidossa


Lady Mary Wortley Montagu matkusti 1700-luvun alkupuolella Turkissa ja tutustui siellä isorokon istuttamiseen taudin menestykselliseksi parantamiseksi. Hän kirjoitti ystävättärelleen 1.4.1717: ”Olen siinä määrin isänmaallinen, että ponnistelen mieluusti tehdäkseni tästä käytännöllisestä keksinnöstä suositun myös Englannissa, ja kirjoittaisinkin varmasti jollekin maamme lääkäreistä tarkasti, jos vain tuntisin sellaisen, jolla uskoisin olevan riittävästi hyveellisyyttä tuhota koko alalle niin merkittävä tulonlähde ihmiskunnan hyväksi. Kyseinen tauti on kuitenkin heille liian tuottoisa ja he varmasti vihastuisivat minulle kelpo tavalla, jos yrittäisin sinnikkäästi kamppailla sen hävittämisen puolesta. Jos selviän täältä hengissä minulla on kenties kuitenkin rohkeutta ryhtyä sotajalalle lääkärien kanssa.” (Elämänmenoa Kultaisessa sarvessa)
Joitakin päiviä sitten Ylen aamu-tv:ssä vieraillut lääkäri halusi kertoa siitä, että ihmiset liiaksi ottavat selvää omista sairauksistaan ja tulevat sitten valmiiden diagnoosien kanssa tohtorille, jonka kallista aikaa tärvääntyy näiden kuuntelemiseen. Ei niin sovi tehdä. Sillä ei ole väliä, että joskus potilaan aikaa ja rahaa menee hukkaan, kun lääkäriltä ei saa mitään apua.

Lääkäreiden auktoriteetti on pyhä asia. Sitä ei sovi loukata.

”Syyskuussa valelääkäriksi nimitetty mies tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin. Tämä koululääketieteen Sokal-huijaus olisi tuomion sijaan ansainnut tulla palkituksi. Lääketieteellistä käymättä mies hoiti yli tuhat potilasta syyllistymättä yhteen ainoaan hoitovirheeseen. Kutsuttakoon tätä työssäoppimiseksi. Tapauksen taustalta kuultaa myös syvälle käyvempi asiantuntijavallan refleksi. Miestä ei tuomittu tekemistään virheistä, vaan puhtaasta raivosta asiantuntijavallan loukkausta kohtaan”, kirjoittaa päätoimittaja Antti Salminen Niin&Näin –lehden numerossa 4/2010.

Terveyskeskuksien tuottamasta huonosta hoidosta on pidetty kovaa meteliä, jonka ainoa tarkoitus on ollut terveydenhuollon yksityistäminen ja siirtäminen pörssiyhtiöille. Muutosta on perusteltu paitsi laadulla ja edullisuudella. Jokainen tietysti käsittää, että laatu ei parane, jos hinta nousee. Ja nouseehan se, kun juoksevien kulujen lisäksi pitää kyetä tuottamaan vielä sijoittajien voitot korkoineen. Lääkärit, tietämisen taso ja välineet ovat samat kuin ennenkin.

Arkkiatri Risto Pelkonen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa 16.12.2010: ”Väestöryhmien terveys on parantunut, mutta ryhmien väliset erot eivät ole muuttuneet vaan ehkä lisääntyneet. Myös palvelujen saatavuuserot ovat hyvin samanlaisia, meillä poikkeuksellisen suuria. Elintavat ovat peruskoulun käyneillä epäterveellisemmät kuin korkeasti koulutetuilla, ja alkoholin juomatavoissa on selviä eroja, mutta tämä ei kokonaan selitä eroja.

Ongelmat eivät ratkea terveydenhuollon sisällä, vaan ne ovat yleisiä, koko sosiaaliseen kenttään liittyviä asioita: perheitä, lasten koulutusta ja lasten selviytymistä koskevia kysymyksiä. Iso joukko kouluikäisistä syrjäytyy jo koulunkäynnin aikana. Heillä ei enää myöhemmin ole voimia hoitaa omaa terveyttään.

Vaatii urbaania oveluutta, että tässä sekavassa terveydenhuollon saaristossa saa sitä hoitoa, jota tarvitsee.”

Hippokrateen
vala kuuluu seuraavasti:
»Minä vannon Apollonin, lääkärin, kautta ja Asklepioksen ja Hygieian ja Panakeian ja kaikkien jumalten ja jumalattarien kautta, kutsumalla heidät todistajiksi, että tulen kykyni ja harkintani mukaan täyttämään tämän valan ja kirjallisen sitoumuksen. Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen kanssaan elatukseni, ja hänen tarvitessaan apua tulen sitä antamaan. Hänen poikiaan olen pitävä veljinäni ja opettava heille, mikäli he niin haluavat, tämän taidon ilman palkkaa ja sopimusta. Opastusta ja luentoja ja kaikkea muuta opetusta olen antava pojilleni ja opettajani pojille sekä niille oppilaille, jotka ovat sitoutuneet kirjallisesti ja valallisesti lääkärilakiin, mutta en kenellekään muulle. Elintapoja koskevia ohjeita tulen käyttämään sairaiden hyväksi kykyni ja harkintani mukaan: tulen torjumaan kaiken, mikä voi olla vahingoksi ja vääryydeksi. En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen. Enkä tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita. Puhtaasti ja hurskaasti olen viettävä elämääni ja harjoittava tointani. En tule leikkaamaan veitsellä, en edes rakkokivistä kärsiviä, vaan luovutan sen tehtävän niille, jotka sellaista tointa harjoittavat. Niihin taloihin, joissa käyn, menen auttaakseni sairaita, tekemättä tahallisesti mitään vääryyttä ja vahinkoa sekä pidättyen rakkaudesta naisten ja miesten, vapaiden ja orjien kanssa. Mikäli parannustyössäni tai sen ulkopuolella ihmisten keskuudessa näen tai kuulen sellaista, mitä ei pidä levitettämän, vaikenen ja pidän sitä salaisuutena. Jos täytän tämän valan enkä riko sitä, sallittakoon minun nauttia sekä elämästä että taidostani kaikkien ihmisten ikuisesti arvostamana. Mutta jollen sitä pidä, vaan teen väärän valan, tapahtukoon päinvastoin.»
(Suomentanut Heikki Solin)

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Velkakriisii, velkakriisi, huutavat alijäämäterroristit ja systeeminpyörittäjät

Jos Hetemäen (kas kun on sattunutkin pojalle isän nimi) verotyöryhmän esitys toteutuu, niin verotulojen määrä ei kasva. Verot vain tulevat entistä enemmän köyhien maksettaviksi, koska jokaiseen tuotteeseen, joka köyhän on pakko ostaa, sisältyy korotettu vero ja näin ostovoima heikkenee entisestään.

Tämä tarkoittaa sitä, että esityksellä ei ole työllistävää vaikutusta niin kuin nyt väitetään.

Sen sijaan rikkaat ja hyvätuloiset maksavat entistä vähemmän.

Laittaessaan pieni- ja keskituloisille lisää verotaakkaa sinivihreä porvarihallitus tietää, että pienistä puroista syntyvät suuret virrat. Ja tämä rahaa menee rahan tykö. Pankkien kautta korkoina ja kuoletuksina maailman raharikkaille, joita on 10 prosenttia koko maailman väestöstä.

Suomi on velkaantunut, niin kuin me kaikki jo tiedämme. Ja alijäämäterroristit ovat entistä useammin äänessä.

Nyt köyhien ja vähävaraisten maksettavaksi laitetaan ne velat, jotka ovat syntyneet, kun sinivihreä porvarihallitus on pääomittanut pankkeja ja antanut runsaskätisiä verohelpotuksia pääomalle, joka ei ole epäröinyt viedä työpaikkoja halvan työvoiman maihin aina, kun tilaisuus on tarjoutunut.

Näin maksimoidut voitot on piilotettu veroparatiiseihin eikä niillä siten luoda hyvinvointia yhtään missään.

Ja koska verojen määrä ei lisäänny, otetaan puukko apuun. Leikataan palveluita ja pannaan uusia maksuja. Tällä tavalla jäävät pienituloiset osattomiksi yhteiskunnan palveluista eivätkä he saa maksamalleen verolle mitään vastiketta. Vielä vähemmän sitten, kun kaikki yhteiskunnan palvelut on yksityistetty.

Kun velat tulevat maksuun, huudetaan kansaa apuun isänmaan nimissä. Taas rikkaat kulkevat hattu kädessä ja huutavat: Velkakriisi, Velkakriisi, Velkakriisi! Ja systeeminpyörittäjät käskevät meitä ajattelemaan kokonaisuutta. Ihan niin kuin me jotain muuta vielä kykenisimme ajattelemaan.

Näin on Suomessa toteutumassa tasavero, jossa köyhät kantavat suhteellisesti suuremman verotaakan kuin rikkaat.

Vasemmisto vaati progressiivista verotusta. Tämä kannatta muistaa, kun lähtee äänestämään.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Toisenlainen joulu


Tontut ovat jo hiipineet nurkissa monta aikaa. Saa saapua joulu juhlista jaloin eikä tarvitse kontata lumessa, jota onkin nyt paljon, koska kasvihuoneilmiö.

Huoltoasemalta olemme jo hyvissä ajoin hankkineet havumetsäntuoksuisen Wunderbaumin ja ripustaneet sen pirtin kattoon. Joulukukaksi olemme valinneet puisen tulppaanin, joka kestää isältä pojalle, kun sen välillä puhdistaa ja pyyhkii siitä pölyt.

Kaappeja emme tietenkään siivoa, koska emme aio viettää joulua komeroissa. Sohvan alle viskaamme Toluun kastetun rätin.

Jouluateriaksi olemme valmistaneet suomalaisista luomulähikikherneistä suuren kulhollisen hummusta, jota ei tarvitse lämmittää, koska pidämme sähköhellaa perkeleen keksintönä, koska kasvihuoneilmiö. Kiljua on pantu saavillinen.

Koska haluamme noudattaa joulun pakanallisia perinteitä eikä olkia ole kuin valtavissa, jäätyneissä lehmänmunissa, revimme vanhoista sanomalehdistä suikaleita pitkin permantoja. Niissä on hauska kieriskellä ja painia joulun aikaan hummusta syöden ja kiljua juoden.

Lahjaksi annamme vain lämmintä kättä, koska kasvihuoneilmiö. Lämmintä kättä voi antaa miten paljon tahansa eikä se koskaan lopu. Se on ehtymätön luonnonvara paitsi sitten tietysti, kun se kylmenee. Siis käsi. Onneksi tilalle on tulossa uusia. Ei tosin meille.

Kynttilöitä emme polta, sillä saimme juuri tietää saksalaistutkimuksesta, jonka mukaan ihminen saa palavasta kynttilästä enemmän myrkkyjä kuin teollisen ruuan lisäaineista yhteensä. Neljänkymmenen watin hehkulamppuja kyllä poltamme, koska ne loistavat ja lämmittävät. Ja jotta kylmä pysyisi loitolla, leikimme myös paljon iloista tonttuleikkiä: tip-tap-tip-tap-tipe-tipe-tip-tap. Ja sama alusta.

Joulun traditioon meillä kuuluu olennaisena osana elokuva Hohto. Se, jossa Jack Nicolson ajaa kirveellä uhaten perhettään takaa lumisessa labyrintissa ja perheen poika hokee: Ahrum, Ahrum, Ahrum. Tähän hiljennymme.

Joulupäivän aamuna laulamme joululaulun: Joulupuu on rakennettu, poliisi on ovella, joulupukki hirtettynä roikkuu kuusen oksalla. Jouluaterialle syömme lisää hummusta ja ryystämme kiljua.

Tapaninpäivänä ajelemme ympäri taloa potkukelkalla. Minä istun ja hän työntää. Hän istuu ja minä en työnnä. En yksinkertaisesti jaksa.

Niin joulu onkin jo ohi ja arki palaa sanomattoman kirkkaalla liekillä. Onneksi.

Sitä ennen toivotamme kaikille maailman ihmisille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

torstai 16. joulukuuta 2010

Tyhjän saa pyytämättäkin

Kun eduskunnassa keskusteltiin alle 25-vuotiaille tehtävistä toimeentulotuen leikkauksista, puheet olivat koreita kuin riikinkukko. Lähetin sen jälkeen seuraavanlaiseen kirjeen Hanna Virkkuselle, Tuija Braxille, Jyrki Kataiselle, Mari Kiviniemelle, Paula Risikkolle, Juha Rehulalle ja Sirpa Asko-Seljavaaralle. Ainakin he käyttivät puheenvuoroja, joissa kehuttiin hallituksen hyviä tekoja köyhille ja vähävaraisille. Tässä kirjeeni:

Kiitos tyhjästä.

Kyllä ne vaatimattomat korotukset, jotka ovat tulleet mihin tahansa
maksuihin kaikkein köyhimmille, ne ovat vähentäneet muita tukia ja
köyhyys on pysynyt ihan samana. Köyhyys on lisääntynyt ja laajentunut.
Kaiken lisäksi kaikki maksut ja hinnat ovat koko ajan vain nousseet
sellaista vauhtia, että köyhällä ei kohta ole muuta mahdollisuutta
kuin kuolema. Ja siihen on ainoa syypää tämä hallitus. Takuueläke
takaa vain rikkaiden kotirouvien ja maatalojen emäntien eläkkeen.

Yrittäkää nyt lopettaa totuuden vastaiset puheenne.

Kaija Olin-Arvola
Raasepori

Asko-Seljavaara vastasi:

Kiitos viestistä. Yhteiskuntamme pitää huolta myös teistä. Kertokaa , mikä on huonosti? Sirpa

Jyrki Katainen vastasi edustajansa välityksellä, mutta muut eivät:

Hei ja kiitos viestistänne!

On valitettavaa, että koette näin. Hallitus on monella tapaa pyrkinyt paneutumaan juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellisen tilanteen parantamiseen. Yhteiskunnan hyvyyttä kuvataan mielestäni sillä miten se pystyy huolehtimaan niistä yhteiskunnan jäsenistä, jotka tarvitsevat tukea.

Talouspolitiikan päämääränä on, että työn tekemistä, teettämistä tai yrittämistä verotettaisiin mahdollisimman kohtuullisesi ja verojen korotuspaineita voitaisiin siirtää kulutuksen ja ympäristöverojen suuntaan. Tärkeintä on, että mahdollisimman monille löytyisi työtä. Tämä on tärkeää maamme nostamiseksi taantumasta, sillä ilman työtä ja verotuloja emme pysty ylläpitämään hyvinvointipalveluita.

Verotuksen painopisteen muutoksista johtuvia vaikutuksia on kompensoitu pienempiä etuuksia nostamalla ja sitomalla niitä elinkustannusindeksiin, joka nostaa etuuksien tasoa elinkustannusten, kuten palveluiden ja tuotteiden hintojen noustessa.

Myös takuueläkkeen vaikutus pienimmissä eläkkeissä on merkittävä. Takuueläkkeellä kohennetaan nimenomaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa. Takuueläke nostaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä yli 100 euron tasokorotuksella ja takuueläkettä tulee saamaan n. 120 000 eläkeläistä.

Tietysti paljon on vielä tehtävää.

Välitän tärkeän palautteenne eteenpäin.

Hyvää joulun odotusta!

Ystävällisin terveisin

Juuso Rönnholm

Eduskunta-avustaja



Ja näin minä vastasin Juusolle:

Hei!

Ei minua tarvitse sumuttaa. Kyllä ne pienimpien etuuksien mitättömät
nostot on jo hintojen korotuksilla moneen kertaan mitätöity.
Takuueläke ei auta köyhää tippaakaan, koska se vähentää muita etuuksia
vastaavasti. Se korotus tulee vain niiden rikkaiden kotirouvien
hyväksi, jotka eivät muita tukia tarvitse sekä maatalojen emännille,
joilla on kyllä maata ja mantuja toimeentulon takeeksi.
Minusta on ihan turha yrittää ihmisiä petkuttaa tuollaisilla lässytyksillä.
Jos se, miten maan köyhiä kohdellaan, on sivistyksen mitta, niin tässä
aletaan olla samassa sarjassa kuin Kongon Demokraattinen Tasavalta.

Joulua en vietä, joten kiitos tyhjästä.

Kaija Olin-Arvola

P.S. Tämän maan päättäjät eivät ilmeisesti ole tajunneet, että kello
on jo lyönyt. "Älä siis konsanaan lähetä kysymään kenelle kellot
soivat. Ne soivat sinulle."

Asko-Seljavaaralle vastasin samansisältöisellä viestillä ja myös esitin oman käsitykseni, että tämä yhteiskunta pitää huolta vain tikkaista.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Tähän ei edes DDR:ssä ylletty

Seis maailma, tahdon ulos.

"Mesikämmenen huomio: Sibel Edmonds on merkittävä Yhdysvaltain hallinnon epäkohtien paljastaja. Hän on entinen FBI:n kääntäjä, jota on lain nojalla laajamittaisimmin koko Yhdysvaltain historiassa kielletty puhumasta tietämistään valtiosalaisuuksista. Pentagon paperit 1971 vuotanut Daniel Ellsberg on sanonut, että Edmondsin tiedot, jotka liittyvät monen muun asian ohella syyskuun 11. 2001 iskuihin, ovat huomattavasti hänen itsensä vuotamia tietoja merkittävämmät. Katso asian tiimoilta myös Edmonsin tapauksesta kertova dokumentti Kill the Messenger ja tämä syyskuun 11. tutkimusta käsittelevä posti. Humoristisemmin, katso Edmonsin pullopostin lisäksi myös tämä turvapaikkahakemus."

Jos haluat tietää lisää tästä aiheesta, klikkaa linkki!

Tänään tulee Yleltä Obama blues kello 22.00. Myös se kertoo Amerikan 15 miljoonasta köyhästä.

P.S. Myös tämä kannattaa katsoa.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Haluavatko päättäjät nuoria huoria?

”Minusta hallituksen lakiesitys toimeentulotuen alentamismahdollisuudesta on monestakin syystä vastuullinen ja hyvä. Se on sitä ensinnäkin taloudellisista syistä. Tilanteessa, jossa valtio velkaantuu ennennäkemättömän nopeaa vauhtia, on vastuullisten poliitikoiden kyettävä hillitsemään menokuria ja löytämään säästökohteita. Julkisen talouden rahoitusvaje on niin suuri, että säästöjä on tehtävä kaikilla sektoreilla. Tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina jokainen rehellinen poliitikko myöntää tämän ja toimii sen mukaisesti.” Tässä valehtelee täydeltä laidalta patataantumuksen ääni.

Ensinnäkin sinivihreän porvarihallituksen miljardivelat eivät ole syntyneet sosiaaliturvan parantamisesta. Hallituksen miljardivelat ovat syntyneet pankkien pääomittamisesta ja suurista verohelpotuksista rikkaille ja hyvin toimeentuleville ihmisille. Niille, joilla jo ennestään on enemmän kuin tarpeeksi.

Kun 10 prosenttia maailman ihmisistä omistaa 90 prosenttia kaikesta, niin jokainen ymmärtää, että suurin menoerä ei ole nuorten ihmisten sosiaaliturva. Rikkaista rikkaimmilla on vielä tiukka kärki: kaksi prosenttia omistaa puolet kaikesta. On siinä maailmalla raskas taakka harteillaan.

Nyt nämä rikkaat haluavat syödä vielä toimeentulotuen varaan syrjäytettyjen nuorten minimitulostakin.

Tämä on moraalisesti enemmän kuin väärin. Se on suoranainen rikos. Tällä päätöksellä alle 25-vuotiaat nuoret asetetaan eriarvoiseen asemaan muiden kansalaisten kanssa. Tämä on vastoin Suomen perustuslakia.

Olisi erittäin tärkeää, että tämä asia vietäisiin Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi. Suomessahan tällaista tuomioistuinta ei ole. Täällä päätöksiä tekee Perustuslakivaliokunta, jossa istuvat poliittisin perustein valitut ihmiset. Ne samat, jotka edustavat myös lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa.

Poliittiset nuorisojärjestöt, kokoomuksen nuorisojärjestöä lukuun ottamatta, kävivät osoittamassa mieltään tätä päätöstä vastaan. Minun mielestäni poliittiset nuorisojärjestöt voisivat vaikka yhteistyössä laatia valituksen EIT:een.
Miksi kokoomus sitten haluaa kepittää nuoria työllisyyskursseille, joista hyötyvät vain kouluttajat ja näiden kurssien järjestäjät, erilaiset kurssikeskukset. Vastaus tuli jo.

Ei ole mitään järkeä siinä, että nuorille maksetaan työstä vähemmän kuin muille. Nuoret ovat vasta elämänsä alussa ja heille syntyy jo tästä paljon lisäkuluja. Kaikki eivät ole siinä onnellisessa asemassa, että pappa betalar.

Emilia Kukkala kirjoittaa blogissaan ”Ai, sä et vielä asu kadulla. Kohta asut”.

P.S.
"Miksi eduskunta leikkasi toimeentuloa vain alle 25-vuotiailta? - Se haluaa nuoria huoria. - Sen mielestä nuorten on parempi myydä huumeita tai persettä kuin olla kotona. - Se ei vielä huomannut, että kansaneläkekin on yli 250 euroa kuukaudessa."

”Vakavasti ottaen, jos itse olisin turhien ja kusisten työllistämis- ja kouluttamistoimenpiteiden uhri, niin ottaisin sen 250 euroa ja syrjäyttäisin itseni sitten viimeistään aivan vapaaehtoisesti tämän yhteiskunnan ulkopuolelle. Nälkä kasvattaa joskus ihan muuta kuin nöyryyttä. Mitä turhaan kumartelemaan, kun ei ole mitään menetettävääkään.”

Täysin tarkoitushakuinen on sekin selitys, että tässä nyt yhdenmukaistetaan toimeentulo- ja työmarkkinatuen käytäntöjä. Jos ajateltaisiin nuorten etuja valittaisiin se parempi vaihtoehto: Pakko pois.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Tavallinen ihminen on - tavallinen

Kaikkihan tietävät ja tuntevat tavallisen ihmisen, vaikka kukaan ei ole häntä nähnyt.

Tavallisella ihmisellä on huono ryhti ja huonot hampaat. Hän pukeutuu tuulipukuun ja käy talvella pilkillä. Kesällä hän laskee verkot. Hän grillaa ja syö makkaraa, juo keskiolutta ja koskenkorvaa. Hänen lempivärinsä on kirjava, mitä kirjavampi, sen parempi.

Tavallinen ihminen istuu mennen tullen autossa. Liikennevaloissa hän kaivavat nenäänsä, koska kuvittelee olevansa yksin.

Tavallinen ihminen ostaa iltapäivälehtiä. Niistä muodostuu hänen maailmankuvansa, vaikka hän lukee niistä vain otsikot. Näistä riittää riittävästi ihmettelemista ruokatunnilla ja työttömien paikassa.

Tavallinen ihminen ei hyväksy mitään poikkeavaa, koska se ei ole tavallista. Tavallinen ihminen tarvitsee tavallisen vaimon, tavalliset lapset, tavallisen talon ja tavalliset harrastukset. On hän aika tavallinen.

Mutta miten käy tavallisen ihmisen, kun Suomessa menestyvät vain oman edun tavoittelijat ja kyynärpäätaktiikalla toimivat? Kasvattaako Suomi vain huippuoppilaita, huippujohtajia ja huippuköyhiä, kysyy kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä Taloussanomissa 9.12.2010 ja peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta ja viisautta huippuhypetyksen sijaan.

Kirjassaan Vastaiskuja – Inhimillisen elämän puolesta (PS-kustannus) Uusikylä sanoo, että maailman kilpailukykyisimmässä maassa ei haaskata aikaa tunteiluun. Täällä tehdään tulosta.

Kovien arvojen voittokulun kääntöpuoli on narsistinen tunnekylmyys ja piittaamattomuus toisista, sanoo Uusikylä Taloussanomien haastattelussa. Hänen mukaansa "eriarvoisuus lisääntyy, mummot hylätään laitoksiin ja perheenjäsenet vieraantuvat toisistaan.

Uusikylä ei käsitä huippuvouhotusta maassa, jossa on 5,5 miljoonaa kansalaista.

– Oli kyse mannekiinista, johtajasta, toimittajasta tai professorista, kaikkien pitää olla huippuja. Kuitenkin lahjakkuustutkijana tiedän, että huippuja on äärettömän vähän.

Uusikylä huomauttaa, että suuri osa meistä on tavallisia, hyviä ihmisiä, joilla on erilaisia taipumuksia. Kun rakastumme johonkin asiaan ja lähdemme opiskelemaan ja tutkimaan aihetta, meistä voi tulla siinä ihan hyviä.

Jonkinlaisten yli-ihmisten korostamisen sijaan hänen mukaansa pitäisi muistaa, että kukaan ei pääse huipulle yksin, vaan työyhteisö, tiimi, alaiset ja läheiset ovat osa menestystä."


Kumpi on sinulle tärkeämpää, minä vai me?

Taloussanomissa ”Uusikylä peräänkuuluttaa viisautta, oikeudenmukaisuutta ja toisista huolehtimista. Vaikka aika ajoin politiikassakin puhutaan pehmeistä arvoista, hänen mielestään tekojen ja sanojen välillä on ristiriita.

Erittäin huolissaan Uusikylä on tiedoista, joiden mukaan 740 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Myös se, että moni lapsi kärsii masennuksesta ja moni aikuinen syö jopa dementialääkkeitä jaksaakseen tehokkaita työpäiviä, on hänestä vakava oire. Hän huomauttaa, että meillä on myös 17 000 kodeistaan huostaan otettua lasta.

– Kyse ei ole turhasta ruikutuksesta ja valittamisesta.

Maabrändiryhmä julkisti muutama viikko sitten Suomen tehtävää ja Suomi-kuvan rakentamista maailmalla koskevan raporttinsa.

– Jos ryhmän 20 arvovaltaista jäsentä olisi kahden vuoden ajan tosissaan miettinyt, mistä suuri huostaan otettujen lasten määrä kertoo, ehkä tulos olisi ollut yhtä tärkeä kuin se, että juodaan järvivettä ja syödään särkiherkkuja, Uusitalo sanoo.”

Tavallisesta ihmisestä laulaa myös PogoPena.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Uutisia

WikiLeaksin perustaja Julian Assange on pidätetty. Syynä ei suinkaan ole maailmanrauhan uhkaaminen, vaan seksiskandaali: Varma, hyväksi koettu keino johtaa huomio pois tärkeimmästä. Tappaminen, sotiminen ja maailman myrkyttäminen eivät ole uutisia. Ne ovat normaali käytäntö. Täysin luvallista ja joidenkin mielestä jopa ihailtavaa toimintaa.

Vuosia sitten kerrottiin anekdoottia STT:n uutisista. STT:n uutisia: Kotimaasta: Kotimaassa on kaikki hyvin. Ulkomailta: Ulkomailla on kaikki hyvin. Urheilua: Tappara voitti Ilveksen eräluvuin kuusi nolla.

Nykyisin uutislähetysten määrää on karsittu. Samoja uutisia toistetaan aamusta iltaan ja usein myös vielä seuraavana päivänä.

Mitäpä sitä suotta uutisoimaan, kun kansa kuitenkin hankkii viallisen tietonsa internetistä. Vai olisiko syynä huoli kansan mielenterveydestä: Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Tai ehkä on parempi, ettei kansa niin kovin paljon tiedäkään. Iltapäivälehtien lööpit riittävät.

Toisen anekdootin mukaan Aleksanteri Suuri, Napoleon ja Hitler tapasivat toisensa helvetissä. Aleksanteri sanoi Napoleonille, jos minulla olisi ollut sellainen tykistö kuin sinulla, olisin valloittanut koko Euroopan. Mihin Napoleon, jos minulla olisi ollut sellainen panssariase kuin Hitlerillä, olisin valloittanut koko Euroopan. Hitler mietti hetken ja sanoi: - Jos minulla olisi ollut sellainen uutistoimisto kuin TASS, kukaan ei tänä päivänä tietäisi, että minä hävisin toisen maailmansodan. Jutun kuulin Moskovassa.

Demareiden hallitsemassa Ylessä olivat vallalla terapiauutiset. Lähes jokainen päivä kerrottiin jonkun poliitikon mielentilasta. Milloin oli Lipponen vihainen tai Niinistö ärsyyntynyt. Milloin oli Lipponen pettynyt ja joskus jopa jotain murahtanutkin.

Nykyisessä kokoomus-Ylessä uutisia ei aina erota tekstimainonnaksi luokiteltavasta markkinoiden edistämisestä. Lähes joka päivä kuluttajien luottamus talouteen on entisestäänkin kasvanut ja kasvanut, jos mahdollista. Vielä koskaan se ei ole ollut näin huikaisevan korkealla kuin nykyisin. Lähes jokaiselle päivälle on löytynyt uutta kerrottavaa siitä, miten Suomessa kaikki on paremmin kuin koskaan ennen. Pisa-tutkimuksessa nyt vähän mentiin alas, mutta silti on vielä paremmin kuin suurimmalla osalla.

Tiedotus tällaisena kuin se nykyisin ilmenee muistuttaa paljon DRR:n joukkotiedotusta 70-luvulla. Sama kaiku on askelten.

Muutama päivä sitten kerrottiin Helsingin yliopiston tekemästä tutkimuksesta, jota ei silloin vielä ollut julkistettu. Sen mukaan ihmisillä on käsitys, että suomalainen joukkotiedotus on edelleen vasemmistolaista ja siksi epäluotettavaa. Tällainen mielikuvahan synnytettiin kuuluisan Repo-radion aikaan.

Saman tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ohjelmien asenneilmasto on vuosien saatossa muuttunut oikeistolaiseksi. Ja miten muuten voisi ollakaan.

Tämän jälkeen olen yrittänyt seurata, josko kyseinen tutkimus olisi jo julkistettu. Eipä ole silmiini sattunut. Misiköhän?

perjantai 3. joulukuuta 2010

Mitä minä en tiedä?

Nuorena plikkana oli helppoa, kun maailma oli tässä ja nyt. Aurinko paistoi ja maantie oli kuuma. Moottoripyörän tarakalla kiljuttiin ja mentiin lujaa.

Vähän vanhempana alkoi selvitä maailman rakenteet. Palikat olivat hyvässä järjestyksessä: alkuyhteiskunta, orjuus, feodalismi, kapitalismi, sosialismi ja kommunismi. Eespäin, eespäin tiellä taistojen… 70-luvulla kokemusta tuli hankituksi Moskovasta ja Itä-Saksasta ja jo silloin tiesin, että sosialismi tulee romahtamaan. Sen jälkeen pakenin paimeneksi korpeen, missä kului 15 vuotta. Ja loppu on ollut jatkuvaa muutosta ja historiaa. Tietysti.

Juuri eilen sain luettua Mika Mannermaan kirjan Matka, jossa hän pohtii muun muassa tietoyhteiskunnan muuttumista bioyhteiskunnaksi seuraavien kymmenen ehkä kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Kirja ilmestyi vuonna 2002. Aiheesta hän esittää kaksi skenaariota: Menestyjät ja luuserit sekä Hyvien ihmisten juhlan.

Ensin mainitun yhteiskunnan moraalikoodin sanelisivat dollari, jeni ja euro sekä ahneus ja röyhkeys. Pieni eliitti ”maksimoisi kaikki bioteknologian ihanuudet omalla kohdallaan. Kauneuden, urheilullisuuden, geneettisesti huippuunsa viritetyt aivot, sataanviiteenkymmeneen kipuavan älykkyysosamäärän, ylimääräistä neurologista muistikapasiteettia gigojen potenseissa. Luomuaivoilla ei olisi sanomista ”, ennustaa Mannermaa.

Eliitin lisäksi tarvittaisiin tavallisia tolvanoita, jotka toimisivat lähinnä palvelevissa tehtävissä. Koneiden kilpailijoita ihmisistä ei kannattaisi jalostaa ainakaan voimassa ja vahvuudessa. Tolvanoiden elinikää ei kannattaisi pidentää. ”Pikemminkin hiukan lyhentää, jotta eivät ruikuttaisi ja kuluttaisi resursseja vanhetessaan vaan tekisivät töitä ja kuolisivat sitten pian pois. Ehkä 60 vuotta keskimäärin.”

Toinen skenaario on Hyvien ihmisten juhla. Sen ”keskeiset moraalikoodit asetettaisiin kansalaisten valitsemissa yhteiskunnallisissa elimissä kaikilla tasoilla.”

Yhteiskunnassa geeniteknologia sovellettaisiin kaikilla mahdollisilla alueilla, myös ruuan tuotannossa kaikkein köyhimmillä alueilla. Hyvien ihmisten maailmassa ei enää kuolisi nälkään 25-30 000 ihmistä vuorokaudessa.

”Ihmisen eliniän pidentyminen keskimäärin 100 vuoteen ja sen ylikin merkitsisi huomattavaa muutosta ihmisten yhteisöllisissä suhteissa. Nyt ihminen tulee tuntemaan vanhempansa ja isovanhempansa ja toisaalta lapsensa ja lapsenlapsensa. Uudessa maailmassa heidän elämäänsä vaikuttavat lisäksi isoisovanhemmat ja lapsenlapsenlapset. Huikeasti kasvanut ihmissuhdeverkosto”, kirjoittaa Mannermaa.

”Hyvien Ihmisten skenaariossa käytäisiin loppumatonta habermasilaista keskustelua siitä, mikä on sallittua ja miten pitkälle voidaan mennä. Totuus eläisi ajassa jatkuvasti, mutta sillä olisi selvä suunta: eteenpäin. Peruslogiikka olisi, että bioteknologioiden eri alueiden synnyttämiä uusia innovaatioita nopeimmat kannattavat välittömästi, monet ensin vastustavat ja sitten hyväksyvät, ja aina jää pieni joukko, joka on uskossaan vankka eikä hyväksy minkäänlaista ´Jumalan, Jahven tai Allahin töiden´ näpelöintiä. He saavat ilmaista ja pitää kantansa Hyvien Ihmisten skenaariossa, mutta eivät kykene estämään kehitystä”, lupaa Mannermaa.

Kaiken tämän nykyisen kaaoksen keskellä tuntuu siltä, että molemmat skenaariot etenevät kilvan. Paluuta entiseen ei varmaankaan ole, vaikka jo kokoomuspoliitikko eduskunnassa avuttomuuteensa tunnustaen huutaa entisen markkinakapitalismin perään.

Jos minun pitäisi tämän päivän järjellä sanoa, millainen maailma on kahdenkymmenen vuoden kuluttua, niin olisi pakko vastata: Minä en tiedä.

Lähde: Mika Mannermaa, Matka, WSOY 2002.