Suomi ja Paavo Arhinmäen kehnot selitykset

Terävä ja kova, mutta sininen on Pohjolan valo. Varjot mustia. Kylmä aurinko.

Pari viikkoa Bodenseellä ja on kuin palaisi niityltä Hannun ja Kertun synkkään metsään noidan mökille.

Parhaan ensiraportin Suomen asioista antaa posteljooni, joka nauraa räkättää Paavo Arhinmäen puheille: ”Vielä koskaan minun elämäni aikana ei ole köyhille annettu satasta. Ei koskaan minun elämäni aikana köyhät ole saaneet satasta. Niin se sanoi ja hullukin ymmärtää, että kun se sama raha otetaan muista tuista ja inflaatio syö loput, ei köyhälle jää käteen kuin mätä ja haiseva lahna. Ja mikä sen elämän aika sitten on?! Vähemmän kuin puolet minun elämäni ajasta. Parempiakin aikoja olen nähnyt”, halveksi posteljooni.

”Ja se Risikko omien puheittensa mukaan hyppi tasajalkaa, kun sai niin mieluisen ministerinpallin. Kyllä sillä palkalla kannattaakin jo hyppiä”, kirosi posteljooni, joka jakaa ylitöinään myös mainoksia saadakseen edes vähän voita leipänsä päälle. ”Siitäkin jää sitten entistä vähemmän korvausta, kun bensan hinta nousee ennätyslukemiin”, posteljooni kirosi: ”Taidan lopettaa, kun siitä ei nytkään saa kuin kaksikymppiä kuussa", hän raivosi.

Turussa avattiin radio ensimmäisen kerran ja pantiin heti kiinni, kun kuultiin ensimmäinen Zys, joka meillä sekuntiakin lyhyempi aikayksikkö.

Televisiouutiset ovat sietämätöntä katsottavaa Saksan ja vallankin Hollannin uutisten jälkeen, missä sentään pysytään tiukasti asiassa ilman hallituksen manipuloivaa pukinsorkkaa ja kulutukseen yllyttävää tekstimainontaa.

Suurin pettymys oli kuitenkin Vasemmistoliiton osallistuminen hallitukseen ilman mitään parannuksia köyhän elämään. Vanhuksien elämää vaikeutetaan huonontamalla Kelan lääkekorvauksia. Bensan ja öljyn hintojen korotukset nostavat elämisen kustannukset niin korkealle, ettei köyhä enää niihin yllä. Tästä näkee, että vasemmisto tietää vain kaiken hinnan, mutta ei minkään arvoa.

Kovin vaisuilta tuntuivat Paavo Arhinmäen moraliteetit todellisuuden rinnalla. Politiikka pitää kyetä perustelemaan tosiasioissa eikä moraalisilla peitetarinoilla vastuusta ja sen kantamisesta, joka parhaimmillaankin merkitsee vain omaa etua ja ministerin erinomaista palkkaa ja veronmaksajien rahojen jakamista mulle ja mun kaverille: ”Saavat ainakin Karkkiharmonikat vähän enemmän rahaa”, perusteli muudan edunsaaja vasemmiston hallitukseen menoa Claes Anderssonin aikaan.

Stalinismikin tuntuu edelleen olevan hyvissä voimissa, kun toisinajattelijoita uhkaillaan.

Ja paskat. Kiitti mulle riitti. Toivotan tovereille onnea valitsemallaan tiellä. Puolueesta en voi erota, kun en ole siihen koskaan kuulunutkaan. Hetken harkitsin liittymistä ennen vaaleja, mutta nyt on tilit selvät: Mitäpä minä heistä, kun eivät hekään minusta.

Posteljooni ei saa tankata E-10:ä

Tänään posteljooni oli tavallista kiukkuisemmalla tuulella:

Ensin hän haukkui Suvi Lindenin, joka ennen joulua oli luvannut postilaisille, että yötyöt eivät lisäänny ja että ulkolaisia kermankuorijoita ei päästetä Suomeen pilaamaan postin isänmaallista toimintaa. Posteljooni on tässä tiukkana. Hänen vaarinsa jo ajoi hevosella postia siihen aikaan kun synkillä metsätaipaleilla piti laittaa sammalta aisakelloon, etteivät maantierosvot kuulisi postin olevan tulossa. Petoja ja ryöväreitä varten postinkantajalla oli myös postiprouninki. – Olisi sille nytkin käyttöä, tuhisi posteljooni.

Toiseksi sai kyytiä posteljoonin oma ammattiliitto PAU, joka jätti työtaistelutoimet eduskunnan päätöksenteon jälkeiseen päivään. Mitä helvettiä niillä silloin enää tekee, kun päätökset on jo tehty. Ei ole sellaisesta ammattijärjestöstä muuta kuin pahasti haittaa. - Ovat ilmeisesti liitossa päättäjien kanssa, posteljooni latasi.

Ja näinhän siinä kävi, että sinivihreät hallitusporvarit hyväksyivät uuden postilain äänin 108 – 72 ja luikurit pakosalla kuten posteljooni asian ilmaisi: - Tässä taas petettiin koko Suomen kansa.

Pahimman kiukun syljettyään posteljooni ihmetteli sitä, että postilaisia on kielletty tankkaamasta postin autoihin E-10-bensaa, vaikka Pikkarainen sitä litkua kehuukin.

Omaan autoonsa posteljooni oli kerran tankannut ja kulutus nousi heti puoli litraa sadalla. Että sellaista bensaa. Saattaa olla kysymyksessä autojen myynnin edistäminenkin tämän bensa-asian tiimoilta. Menevät uudet autot paremmin kaupaksi, kun vanhat hajoavat, tuumaili posteljooni.

Ja mitä niihin älypuhelimiin tulee, niin minä ostan sellaisen vasta kun se osaa pyyhkiä minun perseeni, sanoi posteljooni ja kaasutti tiehensä.

P.S. Posteljooni soitti vielä ja lähetti terveisiä kansanedustaja Kalle Jokiselle (kok), joka oli eduskunnassa puhunut siihen malliin, että kustit haluavat polkea niin kauan kuin kettingit kestävät, vaikka postia ei olisikaan. Hänen puolestaan Kalle Jokinen saa vaikka istua eduskunnassa niiden kettinkien päällä, jos vain haluaa.

Samainen Kalle oli vielä viurunnut, että kyläkoulujakin pitää säästää, vaikka ei olisi edes oppilaita ja kumminkin posteljoonin kylällä kokoomuslaiset olivat vaalimainoksessaan ottaneet kunnian yhden kyläkoulun säilyttämisestä, vaikka puolueella ei ollut asian kanssa mitään tekemistä.

Tyhjän saa pyytämättäkin

Kun eduskunnassa keskusteltiin alle 25-vuotiaille tehtävistä toimeentulotuen leikkauksista, puheet olivat koreita kuin riikinkukko. Lähetin sen jälkeen seuraavanlaiseen kirjeen Hanna Virkkuselle, Tuija Braxille, Jyrki Kataiselle, Mari Kiviniemelle, Paula Risikkolle, Juha Rehulalle ja Sirpa Asko-Seljavaaralle. Ainakin he käyttivät puheenvuoroja, joissa kehuttiin hallituksen hyviä tekoja köyhille ja vähävaraisille. Tässä kirjeeni:

Kiitos tyhjästä.

Kyllä ne vaatimattomat korotukset, jotka ovat tulleet mihin tahansa
maksuihin kaikkein köyhimmille, ne ovat vähentäneet muita tukia ja
köyhyys on pysynyt ihan samana. Köyhyys on lisääntynyt ja laajentunut.
Kaiken lisäksi kaikki maksut ja hinnat ovat koko ajan vain nousseet
sellaista vauhtia, että köyhällä ei kohta ole muuta mahdollisuutta
kuin kuolema. Ja siihen on ainoa syypää tämä hallitus. Takuueläke
takaa vain rikkaiden kotirouvien ja maatalojen emäntien eläkkeen.

Yrittäkää nyt lopettaa totuuden vastaiset puheenne.

Kaija Olin-Arvola
Raasepori

Asko-Seljavaara vastasi:

Kiitos viestistä. Yhteiskuntamme pitää huolta myös teistä. Kertokaa , mikä on huonosti? Sirpa

Jyrki Katainen vastasi edustajansa välityksellä, mutta muut eivät:

Hei ja kiitos viestistänne!

On valitettavaa, että koette näin. Hallitus on monella tapaa pyrkinyt paneutumaan juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellisen tilanteen parantamiseen. Yhteiskunnan hyvyyttä kuvataan mielestäni sillä miten se pystyy huolehtimaan niistä yhteiskunnan jäsenistä, jotka tarvitsevat tukea.

Talouspolitiikan päämääränä on, että työn tekemistä, teettämistä tai yrittämistä verotettaisiin mahdollisimman kohtuullisesi ja verojen korotuspaineita voitaisiin siirtää kulutuksen ja ympäristöverojen suuntaan. Tärkeintä on, että mahdollisimman monille löytyisi työtä. Tämä on tärkeää maamme nostamiseksi taantumasta, sillä ilman työtä ja verotuloja emme pysty ylläpitämään hyvinvointipalveluita.

Verotuksen painopisteen muutoksista johtuvia vaikutuksia on kompensoitu pienempiä etuuksia nostamalla ja sitomalla niitä elinkustannusindeksiin, joka nostaa etuuksien tasoa elinkustannusten, kuten palveluiden ja tuotteiden hintojen noustessa.

Myös takuueläkkeen vaikutus pienimmissä eläkkeissä on merkittävä. Takuueläkkeellä kohennetaan nimenomaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa. Takuueläke nostaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä yli 100 euron tasokorotuksella ja takuueläkettä tulee saamaan n. 120 000 eläkeläistä.

Tietysti paljon on vielä tehtävää.

Välitän tärkeän palautteenne eteenpäin.

Hyvää joulun odotusta!

Ystävällisin terveisin

Juuso Rönnholm
Eduskunta-avustaja



Ja näin minä vastasin Juusolle:

Hei!

Ei minua tarvitse sumuttaa. Kyllä ne pienimpien etuuksien mitättömät
nostot on jo hintojen korotuksilla moneen kertaan mitätöity.
Takuueläke ei auta köyhää tippaakaan, koska se vähentää muita etuuksia
vastaavasti. Se korotus tulee vain niiden rikkaiden kotirouvien
hyväksi, jotka eivät muita tukia tarvitse sekä maatalojen emännille,
joilla on kyllä maata ja mantuja toimeentulon takeeksi.
Minusta on ihan turha yrittää ihmisiä petkuttaa tuollaisilla lässytyksillä.
Jos se, miten maan köyhiä kohdellaan, on sivistyksen mitta, niin tässä
aletaan olla samassa sarjassa kuin Kongon Demokraattinen Tasavalta.

Joulua en vietä, joten kiitos tyhjästä.

Kaija Olin-Arvola

P.S. Tämän maan päättäjät eivät ilmeisesti ole tajunneet, että kello
on jo lyönyt. "Älä siis konsanaan lähetä kysymään kenelle kellot
soivat. Ne soivat sinulle."

Asko-Seljavaaralle vastasin samansisältöisellä viestillä ja myös esitin oman käsitykseni, että tämä yhteiskunta pitää huolta vain tikkaista.