Suomi ja Paavo Arhinmäen kehnot selitykset

Terävä ja kova, mutta sininen on Pohjolan valo. Varjot mustia. Kylmä aurinko.

Pari viikkoa Bodenseellä ja on kuin palaisi niityltä Hannun ja Kertun synkkään metsään noidan mökille.

Parhaan ensiraportin Suomen asioista antaa posteljooni, joka nauraa räkättää Paavo Arhinmäen puheille: ”Vielä koskaan minun elämäni aikana ei ole köyhille annettu satasta. Ei koskaan minun elämäni aikana köyhät ole saaneet satasta. Niin se sanoi ja hullukin ymmärtää, että kun se sama raha otetaan muista tuista ja inflaatio syö loput, ei köyhälle jää käteen kuin mätä ja haiseva lahna. Ja mikä sen elämän aika sitten on?! Vähemmän kuin puolet minun elämäni ajasta. Parempiakin aikoja olen nähnyt”, halveksi posteljooni.

”Ja se Risikko omien puheittensa mukaan hyppi tasajalkaa, kun sai niin mieluisen ministerinpallin. Kyllä sillä palkalla kannattaakin jo hyppiä”, kirosi posteljooni, joka jakaa ylitöinään myös mainoksia saadakseen edes vähän voita leipänsä päälle. ”Siitäkin jää sitten entistä vähemmän korvausta, kun bensan hinta nousee ennätyslukemiin”, posteljooni kirosi: ”Taidan lopettaa, kun siitä ei nytkään saa kuin kaksikymppiä kuussa", hän raivosi.

Turussa avattiin radio ensimmäisen kerran ja pantiin heti kiinni, kun kuultiin ensimmäinen Zys, joka meillä sekuntiakin lyhyempi aikayksikkö.

Televisiouutiset ovat sietämätöntä katsottavaa Saksan ja vallankin Hollannin uutisten jälkeen, missä sentään pysytään tiukasti asiassa ilman hallituksen manipuloivaa pukinsorkkaa ja kulutukseen yllyttävää tekstimainontaa.

Suurin pettymys oli kuitenkin Vasemmistoliiton osallistuminen hallitukseen ilman mitään parannuksia köyhän elämään. Vanhuksien elämää vaikeutetaan huonontamalla Kelan lääkekorvauksia. Bensan ja öljyn hintojen korotukset nostavat elämisen kustannukset niin korkealle, ettei köyhä enää niihin yllä. Tästä näkee, että vasemmisto tietää vain kaiken hinnan, mutta ei minkään arvoa.

Kovin vaisuilta tuntuivat Paavo Arhinmäen moraliteetit todellisuuden rinnalla. Politiikka pitää kyetä perustelemaan tosiasioissa eikä moraalisilla peitetarinoilla vastuusta ja sen kantamisesta, joka parhaimmillaankin merkitsee vain omaa etua ja ministerin erinomaista palkkaa ja veronmaksajien rahojen jakamista mulle ja mun kaverille: ”Saavat ainakin Karkkiharmonikat vähän enemmän rahaa”, perusteli muudan edunsaaja vasemmiston hallitukseen menoa Claes Anderssonin aikaan.

Stalinismikin tuntuu edelleen olevan hyvissä voimissa, kun toisinajattelijoita uhkaillaan.

Ja paskat. Kiitti mulle riitti. Toivotan tovereille onnea valitsemallaan tiellä. Puolueesta en voi erota, kun en ole siihen koskaan kuulunutkaan. Hetken harkitsin liittymistä ennen vaaleja, mutta nyt on tilit selvät: Mitäpä minä heistä, kun eivät hekään minusta.

Halpaa bensaa köyhien kustannuksella

Afrikassa ihmiset ovat nousseet puolustamaan oikeuttaan oman maansa rikkauksiin. Mitä tekee Suomi? Katselee sivusta niin kauan, että nähdään, tarvitaanko nk. rauhanturvajoukkoja.

Todellisuudessa tämä ei ole pääasia. Sitä tärkeämpää on turvata taloudelliset edut ja halpa bensa.

Suomalainen rauhanturvaaja kuoli Afganistanissa. Presidentti pahoitteli. Minäkin pahoittelen.

Tosiasiassa suomalainen nk. rauhanturvaaja oli paikalla tavoittelemassa yli 5000 euron kuukausipalkkaa ja Suomi osaansa Afganistanin jälleenrakennusurakoista ja luonnonrikkauksista. Kenraali David H. Petraeuksen mukaan Afganistanissa on valtavat esiintymät ainakin rautaa, kuparia, kobolttia, kulta ja litiumia, joka on tärkein matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden ja akkujen raaka-aine. Tämän tiesivät jo Neuvostoliiton kaivosalan asiantuntijat vuonna 1980-luvulla.

Kun Suomen maaperän rikkauksia hyödynnetään kaupallisesti, mukana omistuksissa ovat myös ministerit ja muut yksityiset edunsaajat. Kun Suomen pohjavedet pannaan lihoiksi, tapahtuuko silloin sama yksityistäminen?

Norjassa valtavat öljytulot on käytetty koko kansan hyväksi. Siksi Norja on rikas maa.

Bensaa suonissa – verta tankissa

Hei, hän syntynyt on vauhti kallossaan ja bensaa suonissaan, lauloi Rauli Badding Somerjoki joitakin vuosikymmeniä sitten neitseellisellä somerniemeläisellä äänellään. Silloin ajat olivat toiset ja bensaa riitti. Minäkin olin nuori.

Nykyisin tilanne alkaa olla toinen. Minä olen vanha ja bensaa yritetään tehdä toisten ihmisten verestä. Näin voi sanoa. Vihreä vaihtoehto energiamarkkinoilla on tuskan ja veren punaista.

EU on asettanut tavoittaakseen maaöljyn korvaamisen uusiutuvilla öljyillä. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkästään Indonesiassa 45 milj. ihmistä jää tämän tavoitteen vuoksi vaille leipää ja jopa ruokaöljyä, jonka senkin hinta on kohonnut pilviin.

Sademetsiä kaadetaan palmuöljyviljelmien tieltä Belgian kokoinen alue vuodessa. Ihmiset, jotka ennen ovat eläneet sademetsissä ja saaneet kaiken elantonsa siitä, ajetaan pois mailtaan. Suuret yhtiöt ja hallitukset varastavat ja ryöstävät heidän maansa.

Maattomien joukossa ovat myös Orang Rimba -heimon jäsenet, joiden pääasiallinen ravintona ovat tähän asti olleet juuret ja sademetsä-alueen muut antimet kuten kalat. Kaiken muun, mitä eivät metsästä saa, he ovat vaihtaneet punomiinsa taidokkaisiin koreihin.

Nyt tätäkään mahdollisuutta ei enää ole. Kaikki puut on kaadettu ja valtavat öljypuuplantaasit hallitsevat maisemaa. Alkuperäisasukkailta on viety ruoka, kodit, kaikki elämisen mahdollisuudet ja he joutuvat kerjäämään maanteiden varsilla.

Tällainen on ollut ”kehitys” siitä lähtien kun palmuöljyä alettiin käyttää meidän omantuntomme rauhoittamiseen ja autojen bensatankeissa. Eilisen suuri uutinen oli, että Nesteen veribensaa on alettu käyttää myös lentokoneissa.

Näin ruuan tuotantoon tarkoitetun maan pinta-ala koko ajan pienentynyt. Mikä tietysti on aiheuttanut ruuan hinnan nopean nousun. Ja kun tähän lisätään kaikkinainen keinottelu, ei Suomenkaan köyhien tulevaisuus näytä hyvältä. Leipäjonojen häntää ei kohta näy.

Sinar Mas on yhtiö, joka hallitsee palmuöljyn kauppaa ja synnyttää hävitystä ja lisää köyhyyttä, missä se liikkuukin. Saksalaiset hallitsevat öljypuristamojen laitevalmistusta. Öljyä myös salakuljetetaan tankkerikaupalla niihin vihreisiin maihin, missä osa maaöljystä on päätetty korvata veriöljyllä.

EU on käyttänyt miljardeja veroeurojamme tämän öljyn kehittämiseen. Ja se tulee käyttämään niitä lisää. Kun saksalainen vihreä Bärbel Höhn ahtautui tila-autoon lähteäkseen tarkkailemaan viljelmiä, toimittajia ei päästetty mukaan lainkaan.

Jotta imagoa saataisiin kiillotettua entisestään, on keksitty, että öljyä voitaisiin tuottaa joutomailla. Kasvia nimeltä jatropa kokeillaan parhaillaan Intiassa. Tosiasia on, että jatropa tarvitsee paljon vettä ja suuret alueet kasvaakseen. Tämän ihmekasvin tieltä työnnetään pois köyhien pyhät lehmät, joiden laitumet nyt ollaan viemässä. Maito on tärkeä proteiinin lähde intialaisille, jotka uskontonsa takia ovat usein kasvissyöjiä.

Vastaavia esimerkkejä löytyy ympäri maailman. Myös Etelä Amerikassa köyhät joutuvat lähtemään biopolttoaineen viljelyn tieltä, kun sokeriruoko valtaa maan.

Se, mikä tässä on erikoista, siihen paljonpuhuttuun hiilidioksiditaseeseen tällä kaikella on vain kielteinen vaikutus. Hiiltä hommassa vapautuu enemmän kuin koskaan ennen.

Mutta mitäpä siitä, kunhan lentokoneet lentävät ja formulat pyörivät? Maantie on kuumaa ja aurinko paistaa – meille.

Tämän jutun tiedot perustuvat eiliseen Ulkolinjaan, joka esitettiin parhaaseen katseluaikaan keskiyöllä. Ohjelman voi katsoa vielä 26 päivää ylen Areenasta: http://areena.yle.fi/video/1475699.