Vastuu demareilla ja perussuomalaisilla. Miksi poliittikot eivät toimi?

Tätä pohtii politiikan tarkkailija Kari Arvola blogissaan: ”Pääministeri Mari Kiviniemi jäi välikysymyskeskustelussa kiinni valehtelusta vakuusasioista. Nyt hän uhkailee. Ellei Suomi lisää vakuuksiaan ns. väliaikaiseen vakuusrahastoon, maa jätetään euron ulkopuolelle. Jyrki Katainen toppuuttelee julkisuudessa: ei se ehkä sentään niin mene. Eikä se menekään, koska Suomi kuuluu niihin valtioihin Euroopassa, jonka talous on kohtuullisessa kunnossa. Niin tai näin, hallituksella on jälleen käytössä tuttu vaihtoehdottomuuden politiikka.

Katainen on ollut Brysselissä aktiivinen varojensiirtoautomaatin luomisessa. Uusliberalistisia pelivälineitä ollaan Suomen aloitteesta ja aktiivisella tuella lisäämässä ns. vakausinstrumentin työkaluihin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että velkaantuneiden maiden lainapapereista tehdään suoraan rahalaitosten pelivälineitä. Ellei paperi kelpaa kenellekään, vakautusinstituution ydin eli vakuusrahasto ostaa itse paperit. Rahastolle kaavaillaan siis oikeutta käydä suoraan velkapapereilla kauppaa ja maksaa itse, ellei kauppa käy. Hauskaa markkinataloutta, jonka kulut veronmaksajat suoraan rahoittavat.

Miksi Suomen valtio ei esitä maakohtaisen velkasaneerausjärjestelmän luomista? Se olisi pulassa olevien valtioiden ihmisten kannalta ainoa järkevä ja optimismia luova menettely. Samalla toteutuisi osittainen lainoittajien omavastuu. EU:n vakautuskriteerit voitaisiin palauttaa sellaisenaan voimaan pitäen samalla kiinni Lissabonin sopimuksen sekaantumattomuusperiaatteista.

Nyt ollaan etenemässä aivan toiseen suuntaan. Lissabonin sopimusta suunnitellaan muutettavaksi keskeisiltä osiltaan siten, että vakautusmekanismi ESM saa oikeuden jatkuvaan varojensiirtoon kulloinkin velkaantuvan valtion vakauttamiseksi. Kun mekanismi instituutioineen kerran luodaan, on aivan turha kuvitella, että kulloinenkin päätös tuotaisiin parlamenttien erilliseen käsittelyyn. Jos rahastolla on euromaiden takaama ja pääomittama 500 miljardin potti käytössä, niin kyllä sen korkeapalkkaiset virkamiehet osaavat rahan kanssa pelata sutjakkaasti ilman parlamenttien kanssa käytäviä pitkiä neuvotteluja.

Vakausrahaston luomista perustellaan kahdella tekijällä: euron vakauttamistarpeella ja EU:n kilpailukyvyllä. Euro ei kuitenkaan valuuttana ole kriisissä, ei minkäänlaisessa. Kilpailukyvyssä kyse on erillisten valtioiden pärjäämisestä markkinoilla. Paras tapa kilpailukyvyn tukemiseen on niiden kansantalouksien kasvumahdollisuuksien edistäminen. Maakohtainen velkasaneeraus on tähän tarkoitukseen sopivin keino. Tässä ei ole tarkoituksenmukaista puhua mallin yksityiskohdista. Niiden laatiminen olisi ao. valtioiden hallituspoliitikkojen, EU:n, Kansainvälisen valuuttarahaston ja rahalaitosten edustajien yhteinen tehtävä.

Suomessa avainasemassa on nyt koko oppositio, mutta ennen muita kaksi puoluetta, sosialidemokraatit ja perussuomalaiset. Nämä ovat kannatuslukemiltaan sen verran suuria, että niiden määrätietoinen toiminta velkasaneerausvaihtoehdon toteuttamiseksi ja nykyisen vakausrahastojärjestelmän torjumiseksi ei vaalien alla eikä niiden jälkeenkään voisi jäädä vaille tulosta. Johtopäätös on tämä: SDP ja Perussuomalaiset, nyt on teidän aikanne tehdä politiikkaa eikä vain puhua siitä. Tarvitaan teidän yksikäsitteinen ilmoituksenne ennen vaaleja, että vakautusmekanismia ei voida toteuttaa. Samalla teiltä odotetaan sitoumusta velkasaneerausmallin ajamiseen vaalien jälkeen.”

Täällä kerrotaan mitä selkämme takana Brysselissä suunnitellaan.

Välikysymys ja vasemmiston vaihtoehto

"En tiedä, miten laajasti ihmiset seurasivat välikysymyksen eduskuntakäsittelyä. Sehän onnistuu suoraan eduskunnan nettisivujen linkistä. YLE ei suoraa televisiointia nähnyt tarpeelliseksi.Oppositio pärjäsi keskustelussa suhteellisen hyvin. Tulos oli, että Kiviniemi&Poika jäivät rysänpäältä kiinni suoranaisesta valehtelusta. Sitä voi luonnehtia tietenkin muillakin sanoilla, mutta totuus tuli julki: Suomen vastuut on sovittu nostettavaksi siinä missä muidenkin luottokelpoisten EU-maiden. Myös systemaattisesti väärää tietoa perjantain huippukokouksesta välittänyt hallituksen YLE joutui illalla oikaisemaan uutisointiaan.

Euron vakautuksen ympärillä käyty keskustelu jäi vasemmiston osalta sikäli vajaaksi, että selkeä vaihtoehto ei tullut esille.

Heinäluoma on ristiriitainen puheissaan. Hän toisaalta torjuu hallituksen politiikan vaatien myös velkamaiden rahoittajia vastuuseen. Hän ei kuitenkaan aseta kyseenalaiseksi koko paketin ydintä. Siinä varainsiirrosta rahalaitoksille tehdään kiinteän rahoituspotin ympärille rakennettavan itsenäisen instituution avulla automaatti.

Vaikka kilpailukyky on nostettu toiminnan viralliseksi nimittäjäksi, ei EU ole kansainvälisillä markkinoilla toimiva talouden subjekti. Kilpailukyky on valtioiden ja etenkin niiden sisällä toimivien yksittäisten yritysten ongelma, johon EU voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti toimillaan.

Kilpailukykyä ei verovarojen siirto heikoimpien talouksien rahoittajapankeille edistä tippaakaan. Mukavahan järjesely kiistämättä on nimenomaan velkojien kannalta. Mutta se lisää talouden loismaisuutta ja kannustaa keinottelijoita heitä varten räätälöidyn järjestelmän avulla uusiin ponnistuksiin.

Tällä hetkellä harrastettu vakautuspolitiikka heikentää entisestään velkaantuneiden maiden mahdollisuuksia kestävän kasvupoltiikan käynnistämiseen. Kilpailukyvyn osatekijät olisikin syytä ottaa kriittisen, mutta positiivisen pohdinnan kohteeksi.

Vasemmiston tulisi mielestäni kiteyttää oma vaihtoehtonsa selväksi vielä ennen vaaleja. EU:n ongelmana ei tietenkään ole euro, vaan EU:n talouspolitiikka ja sen puitteissa harjoitettu säätely tai sen puute.

Velkaantuneiden maiden tilannetta voidaan auttaa vain konkreettisilla maakohtaisilla talousreformeilla, joiden yhteydessä niiden velat tulee leikata siedettävälle tasolle. Näin toteutuisi myös rahoittajien osuus vastuusta. Tältä pohjalta voisi syntyä pohjaa todelliselle talouskehitykselle.

Myös taloudellisesti tämä olisi edullisin ratkaisu. Ratkaisu pudottaisi pohjan kestokuppaukselta, johon nyt harhaanjohtavasti vakautusprosessin nimikkeen alla ollaan menossa."

Näin arvioi eilistä välikysymyskeskustelua Kari Arvola Kansan Uutisten keskustelussa.

Kiviniemi pimittää tapansa mukaan

Seurasin juuri äsken eduskunnan keskustelua Euroopan talousongelmien ratkaisemiseksi. Olisin seurannut enemmänkin, mutta Yle haluaa mieluummin lähettää yhdentekevää lääkärisarjaa Uudesta Seelannista, koska sen avulla kansaa pidetään paremmin pimennossa sen omista asioista.

Selväksi tuli kuitenkin ja Kiviniemi sen selvästi sanoi, että nyt käsiteltävinä oleville asioille on vahingoksi, jos niitä julkisuudessa käsitellään. Ei voi kuin ihmetellä, sillä onhan kyse meitä kaikkia suomalaisia koskevista asioista.

Nyt halutaan korottaa velkaantuneiden maiden takausten tukia kaksikertaiseksi. Eläkeikää halutaan nostaa kautta Euroopan. Tahdotaan saada kaikkialla voimaan paikallinen sopiminen työehdoista ja toteuttaa progressiivisen verotuksen asemesta tasavero. Kaikki nämä ovat uusliberalistisia oikeistolaisia tavoitteita, jotka on kääräisty hienoon pakettiin nimellä kilpailukykypaketti. Ja pääministeri Kiviniemen mukaan on haitallista asialle, jos tästä julkisuudessa keskustellaan.

Keskustelusta unohtui kokonaan se seikka, että hehkutettu talouskasvu, jota tällä paketilla on tarkoitus tukea, perustuu sekä yhteiskuntien että kotitalouksien velkaantumiseen. Mutta maksun aika on tulossa ja se on tulossa pian. Silloin maksumiehiksi laitetaan kaikki sitä keneltäkään erikseen kysymättä.

Onnekkaita ovat vain ne, jotka ovat piilottaneet rahansa veroparatiiseihin, koska ne on jätetty kokonaan pois tästä paketista.

Kiviniemi ja kepu ovat linjansa valinneet ja se on pimeä linja. Mikä tietysti on ihan luonnollista, kun ajatellaan, että Kiviniemen edellisten vaalien vaalirahoitustakaan ei ole vielä tähän mennessä selvitetty, vaikka uudet vaalit ovat jo tulossa.

Tyhjän saa pyytämättäkin

Kun eduskunnassa keskusteltiin alle 25-vuotiaille tehtävistä toimeentulotuen leikkauksista, puheet olivat koreita kuin riikinkukko. Lähetin sen jälkeen seuraavanlaiseen kirjeen Hanna Virkkuselle, Tuija Braxille, Jyrki Kataiselle, Mari Kiviniemelle, Paula Risikkolle, Juha Rehulalle ja Sirpa Asko-Seljavaaralle. Ainakin he käyttivät puheenvuoroja, joissa kehuttiin hallituksen hyviä tekoja köyhille ja vähävaraisille. Tässä kirjeeni:

Kiitos tyhjästä.

Kyllä ne vaatimattomat korotukset, jotka ovat tulleet mihin tahansa
maksuihin kaikkein köyhimmille, ne ovat vähentäneet muita tukia ja
köyhyys on pysynyt ihan samana. Köyhyys on lisääntynyt ja laajentunut.
Kaiken lisäksi kaikki maksut ja hinnat ovat koko ajan vain nousseet
sellaista vauhtia, että köyhällä ei kohta ole muuta mahdollisuutta
kuin kuolema. Ja siihen on ainoa syypää tämä hallitus. Takuueläke
takaa vain rikkaiden kotirouvien ja maatalojen emäntien eläkkeen.

Yrittäkää nyt lopettaa totuuden vastaiset puheenne.

Kaija Olin-Arvola
Raasepori

Asko-Seljavaara vastasi:

Kiitos viestistä. Yhteiskuntamme pitää huolta myös teistä. Kertokaa , mikä on huonosti? Sirpa

Jyrki Katainen vastasi edustajansa välityksellä, mutta muut eivät:

Hei ja kiitos viestistänne!

On valitettavaa, että koette näin. Hallitus on monella tapaa pyrkinyt paneutumaan juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellisen tilanteen parantamiseen. Yhteiskunnan hyvyyttä kuvataan mielestäni sillä miten se pystyy huolehtimaan niistä yhteiskunnan jäsenistä, jotka tarvitsevat tukea.

Talouspolitiikan päämääränä on, että työn tekemistä, teettämistä tai yrittämistä verotettaisiin mahdollisimman kohtuullisesi ja verojen korotuspaineita voitaisiin siirtää kulutuksen ja ympäristöverojen suuntaan. Tärkeintä on, että mahdollisimman monille löytyisi työtä. Tämä on tärkeää maamme nostamiseksi taantumasta, sillä ilman työtä ja verotuloja emme pysty ylläpitämään hyvinvointipalveluita.

Verotuksen painopisteen muutoksista johtuvia vaikutuksia on kompensoitu pienempiä etuuksia nostamalla ja sitomalla niitä elinkustannusindeksiin, joka nostaa etuuksien tasoa elinkustannusten, kuten palveluiden ja tuotteiden hintojen noustessa.

Myös takuueläkkeen vaikutus pienimmissä eläkkeissä on merkittävä. Takuueläkkeellä kohennetaan nimenomaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa. Takuueläke nostaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä yli 100 euron tasokorotuksella ja takuueläkettä tulee saamaan n. 120 000 eläkeläistä.

Tietysti paljon on vielä tehtävää.

Välitän tärkeän palautteenne eteenpäin.

Hyvää joulun odotusta!

Ystävällisin terveisin

Juuso Rönnholm
Eduskunta-avustaja



Ja näin minä vastasin Juusolle:

Hei!

Ei minua tarvitse sumuttaa. Kyllä ne pienimpien etuuksien mitättömät
nostot on jo hintojen korotuksilla moneen kertaan mitätöity.
Takuueläke ei auta köyhää tippaakaan, koska se vähentää muita etuuksia
vastaavasti. Se korotus tulee vain niiden rikkaiden kotirouvien
hyväksi, jotka eivät muita tukia tarvitse sekä maatalojen emännille,
joilla on kyllä maata ja mantuja toimeentulon takeeksi.
Minusta on ihan turha yrittää ihmisiä petkuttaa tuollaisilla lässytyksillä.
Jos se, miten maan köyhiä kohdellaan, on sivistyksen mitta, niin tässä
aletaan olla samassa sarjassa kuin Kongon Demokraattinen Tasavalta.

Joulua en vietä, joten kiitos tyhjästä.

Kaija Olin-Arvola

P.S. Tämän maan päättäjät eivät ilmeisesti ole tajunneet, että kello
on jo lyönyt. "Älä siis konsanaan lähetä kysymään kenelle kellot
soivat. Ne soivat sinulle."

Asko-Seljavaaralle vastasin samansisältöisellä viestillä ja myös esitin oman käsitykseni, että tämä yhteiskunta pitää huolta vain tikkaista.