Mitä velkasaneeraus tarkoittaa? Lyhyt oppimäärä.

Deutsche Bank

Jos eurovaluuttaryhmään kuuluva EU-valtio asettaa itsensä velkasaneeraukseen, niin se tarkoittaa velkojen taseessa muutoksia velkojien (ja ao. valtioiden) keskenään sopiman osuuden mukaan. Tappiot joudutaan kirjaamaan, kun niitä ei voi enää kätkeä tulossa olevien maksujen kontolle.

Saneeraus saattaa pakottaa pankkien "isäntämaan" rahoittamaan "omia" pankkejaan jollain osuudella. Määrä riippuu pankin taloudellisesta tilanteesta. Pääomittaminen lienee kohtuullista, jos valtion hallitus on sallinnut pankeille keinotteluluontoiset operaatiot eu-markkinoilla.

Ellei pääomittamiseen kuitenkaan ole poliittisita ja taloudellisia edellytyksiä, pankki tai rahalaitos ajautuu konkurssiin tai valtion haltuun. Maan hallituksen tulee tapauskohtaisesti harkita, ottaako maa maksettavakseen rahalaitoksen keinottelutappiot vai päästääkö laitoksen konkurssiin. Tämä on myös poliittinen kysymys, nykyajan luokkataistelua.

Pankki ei ole itsetarkoitus ja se voidaan päästää konkurssiin. Sen kaatuessa kansalaisten talletukset pitää turvata EU:ssa voimassa olevien säädösten mukaan enimmäistalletussuojaan asti. Siitä yli menevät talletukset ovat sijoittajan ja varojen omistajan omalla vastuulla. Myöskään yksittäisten keinottelijoiden sijoitustappioihin ei verorahoja tule käyttää. Miksi tämä näyttää olevan niin vaikea ymmärtää?

Kun valtio saa taloutensa vakautetuksi ja kasvu käynnistyy, ovat investoinnit maahan jälleen kannattavia. Maailman raha etsii luotettavia investointikohteita. Niistä on maailmassa pulaa. EU:n jäsenvaltiot ovat kokonaisuutta katsottaessa sellaisia yleismaailmallisessa vertailussa.

Joidenkin maiden velkasaneeraus ei EU:n kokonaisuutta muuta, päin vastoin. Pääoma ei pakene, vaan palaa, kun epätietoisuus edessäolevista ratkaisuista väistyy. Jatkuva lisärahoitus ei ole todellinen ratkaisu, jos kokonaisuutta ja yksittäisen maan etua katsotaan. Ikuisesti ei mikään valtio voi talouttaan, saati sen kasvua rakentaa velkarahan varaan. Tämäkin olisi syytä pitää mielessä, kun EU:n talousjärjestelmän tulevaisuudesta ja sen perimmäisestä tarkoituksesta keskustellaan. Poliitikot saattavat valtansa säilyttämiseksi väittää muuta, mutta heitä ei pidä kritiikittömästi uskoa.

Ylivelkaantuneen maan saattaminen terveen talouden kasvuraiteelle on kova urakka. Se pitää ymmärtää ja tunnustaa. Lyhytaikainen maksuvalmiutta turvaava lainoitus voi olla tarpeen, koska perustavia ja elintärkeitä palveluita ei saa alasajaa. Perusturva ja perustavat julkiset palvelut ovat yksi tärkeä kilpailukykyä ylläpitävä tekijä. Missä määrin rahoitusta haetaan yksityiseltä rahoitussektorilta tai Kansainväliseltä valuuttarahastolta, on päätettävä tapauskohtaisesti. Automaatit pelaavat aina keinottelijoiden pussiin ja veronmaksajien tappioksi.

Jos jokin nykyisistä eurovaluuttamaista katsoo välttämättömäksi irrota (väliaikaisesti) euroliitosta, se tulee sallia. Paluu liittoon olisi mahdollista heti, kun perussopimuksen vakautusta koskevat kriteerit on täytetty.

Kari Arvola 1.4.2011. Lisää aiheesta täällä

Kiviniemi pimittää tapansa mukaan

Seurasin juuri äsken eduskunnan keskustelua Euroopan talousongelmien ratkaisemiseksi. Olisin seurannut enemmänkin, mutta Yle haluaa mieluummin lähettää yhdentekevää lääkärisarjaa Uudesta Seelannista, koska sen avulla kansaa pidetään paremmin pimennossa sen omista asioista.

Selväksi tuli kuitenkin ja Kiviniemi sen selvästi sanoi, että nyt käsiteltävinä oleville asioille on vahingoksi, jos niitä julkisuudessa käsitellään. Ei voi kuin ihmetellä, sillä onhan kyse meitä kaikkia suomalaisia koskevista asioista.

Nyt halutaan korottaa velkaantuneiden maiden takausten tukia kaksikertaiseksi. Eläkeikää halutaan nostaa kautta Euroopan. Tahdotaan saada kaikkialla voimaan paikallinen sopiminen työehdoista ja toteuttaa progressiivisen verotuksen asemesta tasavero. Kaikki nämä ovat uusliberalistisia oikeistolaisia tavoitteita, jotka on kääräisty hienoon pakettiin nimellä kilpailukykypaketti. Ja pääministeri Kiviniemen mukaan on haitallista asialle, jos tästä julkisuudessa keskustellaan.

Keskustelusta unohtui kokonaan se seikka, että hehkutettu talouskasvu, jota tällä paketilla on tarkoitus tukea, perustuu sekä yhteiskuntien että kotitalouksien velkaantumiseen. Mutta maksun aika on tulossa ja se on tulossa pian. Silloin maksumiehiksi laitetaan kaikki sitä keneltäkään erikseen kysymättä.

Onnekkaita ovat vain ne, jotka ovat piilottaneet rahansa veroparatiiseihin, koska ne on jätetty kokonaan pois tästä paketista.

Kiviniemi ja kepu ovat linjansa valinneet ja se on pimeä linja. Mikä tietysti on ihan luonnollista, kun ajatellaan, että Kiviniemen edellisten vaalien vaalirahoitustakaan ei ole vielä tähän mennessä selvitetty, vaikka uudet vaalit ovat jo tulossa.

Kirjeeni kansanedustaja Erkki Tuomiojalle ja pääministeri Mari Kiviniemelle

Eilen illalla Erkki Tuomiojaa haastateltiin pankkikriisin hoitamisesta. Puheessaan hän myönsi, että demarioppositio on lähentymässä hallituksen kantoja siinä, miten tähän kriisiin pitäisi suhtautua. Lähinnä kysymys oli keinoista: miten ja kuinka paljon veronmaksajien rahoja ollaan taas valmiit syytämään pankeille ja muille rahoituslaitoksille.

Kirjoitin illalla kirjeen kansanedustaja Erkki Tuomiojalle. Tässä kirjeeni:

Hei!

A-studion haastattelun lopuksi sinä heitit passiivivaihteen päälle ja
olit sitä mieltä, että jos on eletty yli varojen, niin veronmaksajat
saavat maksaa keinottelijoiden aiheuttamat tappiot. Puhuisit vain
itsestäsi ja niistä, jotka todella ovat eläneet yli varojen. Minusta
köyhät ovat tässä maassa kärsineet jo ihan tarpeeksi edellisen
lamankin seurauksista. Aikovatko demarit unohtaa kokonaan nämä
Koiviston konklaavin tekemät vääryydet ja teurastukset ja vielä
toistaa ne.

Minusta olisi oikein, että rikkaat kerrankin pantaisiin vastuuseen
omasta ahneudestaan.

terveisin Kaija Olin-Arvola
Raasepori

Tänä aamuna uutisissa yhä toistettiin pääministeri Mari Kiviniemen lausuntoa, että kansalle ei ole osattu kertoa. (Oivallinen kikka ottaa syy niskoilleen ja silti sanoa, että kansa ei ymmärrä.)

Tässä kirjeeni pääministeri Mari Kiviniemelle:

Huomenta!

Sinä sanot, että ette ole kyenneet kertomaan tarpeeksi hyvin
kansalaisille, mistä tässä pankkien pääomittamisessa ja euron
tukemisessa on kyse. Kyllä me sen tiedämme. Tarkoitus on pistää
pankkien ja keinottelijoiden nopanheitto veromaksajien maksettavaksi.
Ihmeellistä tässä on se, että rikkaat kulkevat nykyisin jatkuvasti
hattu kädessä kerjäämässä ja siihen poliisi ei puutu. Olisi kovin
armollista, jos tässä rahanjaossa joskus tulisi köyhienkin vuoro.
Mutta ei. Siinä kohtaa rahat on aina loppu, kun pitäisi syrjäytettyjä
ja muita vähäosaisia auttaa.

Puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä. Kyllä kansa tietää.

Kaija Olin-Arvola
Raasepori

Odotan vastauksia, vaikka tiedän, ettei niitä koskaan tule. Ei ole ennenkään tullut. Joskus on vain toivotettu Hyvää Joulua.