Aivot pesty

Sain tämän kuvan Mannerheim ja Hitler, kun googletin sanaa aivopesu, joten älkää minua syyttäkö.

Paljon liikkuvat ihmiset kuuluvat onnellisiin menestyjiin. Raha ei ole niinkään tärkeää. Tällaisesta tutkimustuloksesta kertoi eilen kokoomuksen Ylen uutiset. Otos taisi olla 1000 ihmistä.

Minäkin olen tutkinut ihan tässä lähipiirissäni.

Onnellisiin menestyjiin kuuluvat ne, jotka saavat joka päivä munaa. Rahaa ei tarvita, koska se olisi epäkäytännöllistä. No pahimmassa tapauksessa riittää kyllä kolikkopötkö.

Onnellisiin menestyjiin kuuluvat ne, joilla on jääkaapissa muutakin kuin valo. Tähän kyllä tarvitaan vähän rahaa, mikä saattaa pilata tuon aidon onnen tunteen, mikä syntyy liikkumalla.

Onnellisiin menestyjiin kuuluvat eittämättä myös ne ihmiset, jotka saavat janonsa sammutettua. Tähän ei tarvita rahaa: kesällä voi juoda järvestä ja talvella sulattaa lunta.

Onnellisiin menestyjiin kuuluvat myös ne, joilla on katto pään päällä ja ainakin kierrätyskeskuksesta haetut casuaalit vaatteet. Tähänkään ei rahaa tarvita, sillä aina voi loisia jonkun nurkissa. Kesällä veneen alla on vilpoista ja raikas, terveellinen ilma.

Ennen puhuttiin nollatutkimuksista, joihin oli porvareiden mukaan erikoistunut erityisesti Tampereen yliopisto. Siellä kaikenlaiset risuparrat tutkivat rahan voimaannuttavaa vaikutusta. Kuka porvari nyt rahaa tarvitsisi, riittää kun sitä on tarpeeksi tai ainakin vähän yli. Mielellään helvetin paljon, jos ihan rehellisiä ollaan.

Ylen tarkoitus tällä liikuntatutkimuksella oli ilmeisesti aivopestä ihmisiä uskomaan, että rahataloudessa voi elää ilman rahaa, kunhan liikkuu tarpeeksi. Köyhä tietää kokemuksesta, että ilman rahaa on parempi maata pimeässä peiton alla hiljaa, ettei kulu minkäänlaista energiaa. Se on ekologista ja tekee onnelliseksi, koska peiton alla voi kuitenkin pitää omaa kivaa.

Netistä kun löytyy kaikenlaisia tutkimuksia ja testejä, kokeilin onnellisuustestiä ja sain varsin oivan vastauksen: ”Ymmärrät että elämä koostuu myötä- ja vastamäistä, joten otat ilon irti ensiksi mainituista. Osaat arvostaa elämän pieniäkin iloja, ja pyrit elämään hyvää arkea. Et hermostu turhasta etkä kanna kaunaa tai janoa kostoa, mikä sekin lisää onnellisuuttasi. Luotat parempaan huomiseen ja hymyilet vapaasti silloin kuin hymyilyttää. Olet siis tasapainoisella tavalla onnellinen!” (Emma Suominen)


Testin voi tehdä täällä.

Zeitgeist

Julkisuudessa on yritetty nostaa kohua Riku Niemisen alias Munamiehen palkkiopyynnöistä, koska hän kuuluu Zeitgeist-liikkeeseen. Munamies on kuin koko Suomen kansa munankuoressa ja varmaankin siksi koko sketsikilpailun voittaja.

Mutta mikä on Zeitgeist-liike?

Se on saanut alkunsa amerikkalaisen elokuvaohjaajan Peter Josephin elokuvasta Zeigeist: Addendum.

Liikkeeseen kuuluu jo satojatuhansia jäseniä ympäri maailman. Suomessa jäseniä on noin 2000 ja heillä on Naamakirjassa oma ryhmänsä.

Zeitgeist-liike pyrkii pois rahasta ja pahasta. Se haluaa luoda maailman, missä kukaan ei omista mitään. Siellä kukaan ei myöskään voi varastaa, koska varastettavaa ei ole.

Ihmisten tarpeet on tarkoitus tyydyttää muilla keinoin eikä siihen tarvita valtavia media- ja mainosmyllyjä. Kaikki tarvittava olisi ympäri maailman kaikkien saatavilla ilman hintalappua. Tuotteet tehdään kestäviksi ja kaikessa huomioidaan resurssien rajallisuus.

Ajatus lähtee siitä, että ihmisen perustarpeet on helppo määritellä. Ihminen tarvitsee ruokaa, juomaa, suojaa ja toisia ihmisiä.

Avainajatus on yhteisöllisyys.

Z-päivä on tulossa. Ole tarkkana.

It-kupla, asunto-kupla ja valtio-kupla eli kuinka hävitetään yhteiskunnat

Rahamarkkinat ovat jo kauan sitten ottaneet niskalenkin yhteiskunnista. Sijoittajat luovat kuplia yhden toisensa jälkeen, välineinään pankki ja pörssi. Villi raha ratsastaa ja jättää jälkeensä kuplia.

Kurt Vonnegutin mukaan kaikkein ällöttävinä on pieraista kylvyssä ja syödä kuplat.

Pankkien luomat kuplat laitetaan veronmaksajien syötäviksi. Kapitalismi kulkee lamasta toiseen ja aina huudetaan apuun veronmaksajia. Aina tarvitaan lisää rahaa, jotta pankkien ja sijoittajien luomat kuplat saadaan paikatuiksi ja rahat häviävät taivaan tuuliin.

Ja jälleen sijoittajat etsivät uusia kohteita. Voiton maksimoinnin välineeksi kelpaavat mitkä tahansa kohteet ihan riippumatta siitä, miten paljon tuskaa ja kärsimystä ihmisille tuotetaan. Yksityisen sijoitustoiminnan kohteina ovat parhaillaan yhteiskunnan ihmisille tuottamat palvelut: terveys, koulutus, lastenhoito ja vanhustenhuolto ja kaikki muukin, mikä irti lähtee.

Miksi poliitikot ovat mukana tässä pelissä, jossa voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan? Ilmeisesti siksi, että heillä on itselläänkin pelimerkkejä ja myös heidän pankkitilinsä kasvavat.

Nykytilanteessa EU-valtiot vielä kilpailevat keskenään. Ne kilpailevat veroilla, talouden joustavuudella, työvoimakustannuksilla ja talouteen suunnatuilla tukiaisilla, jotka veronmaksajat maksavat. Esimerkiksi saksalaispankki voi erilaisten luottoluokitusten ansiosta saada lainaa kolmen prosentin korolla, minkä se sitten lainaa toiselle, vaikeuksissa olevalle maalle viiden prosentin korolla.

Kysymys kuuluukin nyt: Onko rahajärjestelmä yhteiskuntaa varten vai yhteiskunta kasvottomia markkinavoimia varten. Vastaus on selvä.

Kansallisten valtioiden tilalle on tullut EU. Talousjärjestelmä sen sijaan ei ole muuttunut. Se on yhä edelleen voiton maksimointiin tähtäävä monopolikapitalismi, jonka etuja EU:n johto ensisijassa valvoo. Valtion tehtävä on säilyttää valta ja niitä ylläpitävät rakenteet.

Eilen Ylen Silminnäkijässä käsiteltiin aihetta ansiokkaasti. Siinä Euroopalle esitettiin myös vaihtoehtoja. Niitä oli kaikkineen kolme: Voidaan luopua EU:sta, mutta samalla luovutaan roolista maailmassa. Toinen vaihtoehto on tiukka säätelyn ja leikkausten EU, joka johtaa uuteen taantumaan. Kolmas vaihtoehto, joka on vaikein toteuttaa, on solidaarinen, sosiaalinen ja ekologinen Eurooppa.

Neljäs vaihtoehto, jota silminnäkijä ei esitellyt, perustuu kasvuharhaan kompastuneiden valtioiden itsenäisyyden arvostamiseen. Se tarkoittaisi, että velkaantumisen aiheuttaneet sijoittajat, rahalaitokset ja muut pelurit osallistuisivat velkojen tasaamiseen EU-komission ja parlamentin päätöksillä.

Tämä takaisi kyseisille maille ja niiden asukkaille realistisen mahdollisuuden harjoittaa omaa talouspolitiikkaansa ja selvittää ongelmansa omassa aikataulussaan ilman yhteisen velkaantumisen jatkuvaa kasvua. Nykyjärjestelmä mahdollistaa ongelmavaltioiden velkojille myös aikaisempien keinottelutappioiden korvauksen. Samalla se siirtää vastuut niiden hartioille, jotka eivät ole millään tavalla osallistuneet velkaantumisen vauhdittamiseen.

Näin yhteiskuntamme imetään kuivaksi. Varallisuus muuttuu yksityiseksi kapitaaliksi, vaikka se voitaisiin käyttää yhteiskuntien ja ihmisten hyväksi.

Silminnäkijän voi edelleen katsoa Ylen Areenasta.

Pankit kuppaavat lasten välipalatkin

Pankit ovat laitoksia, jotka tallettavat holveihinsa ihmisten rahat ja lainaavat sitten niitä sekä ihmisille, että yrityksille. Tällainen roopeankkamielikuva aika monella pankista on.

Minäkin olen ollut mukana perustamassa pankkia vuonna vihreä lanttu ja Koivisto. Pankin perustamiseen tarvittiin silloin alkupääomaksi 50 000 mummoa. Tarkkaa vuotta en muista, mutta pankin nimeksi laitettiin Ekopankki. Meidän perhe maksoi kahden ihmisen osuuden yhteensä 2000 markkaa. Myöhemmin pankki liitettiin Mikkelin Osuuspankkiin ja sen jälkeen en ole rahoistani kuullut mitään.

Pankit eivät kuitenkaan lainaa ihmisille pelkästään tätä alkupääomaa. Se lainaa myös säästäjien talletuksia ja ottaa siitä välistä marginaalin. Nykyisin pankeilla on mahdollisuus lainata myös digitaalista rahaa, mutta takuita vastaan tietysti. Yksityiset ihmiset lainaavat ja panevat pantiksi usein koko omaisuutensa ja vielä sitovat takuiksi oman vuosikymmenten työnsä, myös takaajien omaisuuden ja vuosikymmenten työn.

Yritykset antavat lainojensa takuiksi koko yrityksensä omaisuuden, mutta myös yrittäjän oman omaisuuden ja vielä takaajien työn ja omaisuuden.

Valtiot lainaavat rahoja pankeilta ja panevat takuiksi valtion omaisuuden ja kaikkien kansalaisten verotuotot vuosikymmeniksi ja jopa tulevien sukupolvien verot ja uudet verolle panot.

Kun pankeille tulee luottotappioita esimerkiksi yrityksen kaaduttua, talonomistajan jouduttua työttömäksi ja valtioiden verotulojen vähennyttyä, pankkien holtittoman lainanannon seurauksena, pankeille kertyy omaisuutta, jota se ei voi enää lainata. Kuka esimerkiksi haluaisi lainata pankilta lentokoneen?

Kun Karkkilan Säästöpankki oli kaatumaisillaan, tein pakallislehteen haastattelun pankinjohtajasta ja esitin naiivina naivin kysymyksen: Mihin kaikki rahat nyt ovat voineet joutua? Eivät ne kai sentään ole voineet lentää taivaan tuuliin. Pankinjohtaja vastasi näin sanoen: ”Eivät rahat ole lentäneet taivaaseen, mutta ne ovat nyt pankilla väärässä muodossa. Sellaisessa muodossa, että pankki ei hyödy niistä mitään. On taloja ja tavaroita ja jopa lentokoneita.”

Tässä ollaan myös tänään. Pannaan tarpeettomat tavarat roskapankkiin. Silti pankki haluaa saada niistä rahansa. Realisoidaan ne jälleen rahaksi. Ja tässä kohtaa huudetaan veronmaksajia apuun. Veronmaksajat saavat omaisuusmassan, jota sekään ei tarvitse tai vaikka tarvitsisikin, sitä ei niille anneta.

Nyt on aika perustaa valtion omaisuudenhoitoyhtiö, joka sitten ajan kanssa myy kaiken talteen otetun varallisuuden. Valtion varainhoitajat voivat känkätä osan kavereilleen alle torihintojen, elleivät pankkien isännät ole ehtineet ennen kuoria kermoja pakkohuutokaupoissa. Loppu hoidellaan ajan kanssa vaikka muille pimeille markkinoille. Pankkienhan ei tarvitse näitä suhmurointeja valvoa, koska luottotappiopiikki valtiolla on auki.

Miksi pankit eivät sitten nyt vaan lainaa ihmisille lisää rahaa? Ilmeisesti, että kaikki reaaliomaisuus on jo tuhansiksi vuosiksi pantattu, niin kuin kaikkien työt ja valtioiden verotuototkin. Ei ole enää ketään, joka voisi ottaa lisää lainaa, kun ei ole vaadittavia takuita.

Pikavippikassoista vielä vähän saa, mutta se on koronkiskontaa ja myös niiden takia ihmiset ovat jo kusessa kaulaansa myöten.

Miksei koko peliä puhalleta poikki? Annettaisiin pankkien vain kaatua ja pitää lentokoneensa? Siksi että niin monilla on pankeissa enemmän rahaa kuin 100 000 euroa. Ja tämä on se summa, jonka valtiot takaavat. Ilmeisesti Suomessa osattiin odottaa tätä kuppausta, koska sinivihreä hallitus juuri hiljattain nosti talletusten valtiontakauksen 50 000 eurosta 100 000:een. Edellä mainitusta summasta sovittiin 90-luvun laman jälkeen, koska pankit olivat muka oppineet edellisestä puhalluksesta ja säästäjät myös.

Nyt siis pelätään jälleen pankkien kaatumista. Mitä sitten? Annetaan kaatua, kunhan turvataan tavallisen ihmisen säästöt ja omaisuus, joka on omalla työllä hankittua. Keinottelijoiden omaisuudet voivat kyllä mennä vaikka tuulen mukana.

Vaan eikö mitä, tasaisin välein tämä sama näytelmä toistuu, niin kauan kuin on olemassa kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä. Lamasta toiseen poliitikot levittelevät käsiään niin kuin jokainen kerta oli uusi ja ennenkokematon. Riskianalyyseissä vain on vika niin kuin Katainen asian formuloi.

Näin tapahtuu kerta toisensa jälkeen koska rikkaat haluavat tulla entistä rikkaammiksi ja viedä köyhiltä viimeisen rovon. Mitä siitä, että lapset jäävät ilman kunnollista koulusta. Jäähän heille pankkien lunastamat talot, tavarat ja lentokoneet. Vai jäävätkö?

Kirjeeni kansanedustaja Erkki Tuomiojalle ja pääministeri Mari Kiviniemelle

Eilen illalla Erkki Tuomiojaa haastateltiin pankkikriisin hoitamisesta. Puheessaan hän myönsi, että demarioppositio on lähentymässä hallituksen kantoja siinä, miten tähän kriisiin pitäisi suhtautua. Lähinnä kysymys oli keinoista: miten ja kuinka paljon veronmaksajien rahoja ollaan taas valmiit syytämään pankeille ja muille rahoituslaitoksille.

Kirjoitin illalla kirjeen kansanedustaja Erkki Tuomiojalle. Tässä kirjeeni:

Hei!

A-studion haastattelun lopuksi sinä heitit passiivivaihteen päälle ja
olit sitä mieltä, että jos on eletty yli varojen, niin veronmaksajat
saavat maksaa keinottelijoiden aiheuttamat tappiot. Puhuisit vain
itsestäsi ja niistä, jotka todella ovat eläneet yli varojen. Minusta
köyhät ovat tässä maassa kärsineet jo ihan tarpeeksi edellisen
lamankin seurauksista. Aikovatko demarit unohtaa kokonaan nämä
Koiviston konklaavin tekemät vääryydet ja teurastukset ja vielä
toistaa ne.

Minusta olisi oikein, että rikkaat kerrankin pantaisiin vastuuseen
omasta ahneudestaan.

terveisin Kaija Olin-Arvola
Raasepori

Tänä aamuna uutisissa yhä toistettiin pääministeri Mari Kiviniemen lausuntoa, että kansalle ei ole osattu kertoa. (Oivallinen kikka ottaa syy niskoilleen ja silti sanoa, että kansa ei ymmärrä.)

Tässä kirjeeni pääministeri Mari Kiviniemelle:

Huomenta!

Sinä sanot, että ette ole kyenneet kertomaan tarpeeksi hyvin
kansalaisille, mistä tässä pankkien pääomittamisessa ja euron
tukemisessa on kyse. Kyllä me sen tiedämme. Tarkoitus on pistää
pankkien ja keinottelijoiden nopanheitto veromaksajien maksettavaksi.
Ihmeellistä tässä on se, että rikkaat kulkevat nykyisin jatkuvasti
hattu kädessä kerjäämässä ja siihen poliisi ei puutu. Olisi kovin
armollista, jos tässä rahanjaossa joskus tulisi köyhienkin vuoro.
Mutta ei. Siinä kohtaa rahat on aina loppu, kun pitäisi syrjäytettyjä
ja muita vähäosaisia auttaa.

Puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä. Kyllä kansa tietää.

Kaija Olin-Arvola
Raasepori

Odotan vastauksia, vaikka tiedän, ettei niitä koskaan tule. Ei ole ennenkään tullut. Joskus on vain toivotettu Hyvää Joulua.