Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mannerheim. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mannerheim. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Unohdin Mannerheimin syntymäpäivän


Ylihuomenna on tärkeä päivä. Kihlauksestani tulee kuluneeksi 45 vuotta. Olin tuntenut sulhaseni vain viisi päivää, kun hän kosi. Sormus ostettiin jo viikko aikaisemmin ennen sovittua kihlajaispäivää. Sulhaseni sai perintösormuksen, jonka olin perinnyt isosedältäni, joka päätti päivänsä menemällä kaivoon. Tupansa pöydälle hän jätti kellon, sormuksen ja lompakon.

Olimme päättäneet kihlajaispäiväksi kesäkuun neljännen, koska se oli Mannerheimin syntymäpäivä ja puolustusvoimien lippujuhla. Sen jälkeen koko Suomi tietysti liputti meidän kihlaustamme. Armaani oli vielä tuolloin myös Mannerheimin suuri ihailija.

Minulle lippu ja isänmaa eivät merkinneet oikein yhtään mitään. Isäni oli haavoittunut Karhumäen taisteluissa ja jäänyt henkiin vain siksi, että ryssä oli jättänyt ojan pohjalla verissään maakaavan miehen ampumatta. Oli tähdännyt, mutta ei laukaissut.

Isällä oli tapana sanoa, että hänellä ei ole isänmaata kuin sen verran, mitä on multaa kynsien alla. Sodan jälkeen isä rakensi rintamiestalon yksin kaverinaan naapurin laiha hevonen. Lipputankoa ei pihalle laitettu. Sitten vasta, kun talo on maksettu. Sitten vasta, kun se on oma. Sitä päivää hän ei nähnyt. Hänen sydämensä petti 52-vuotiaana.

Isälläni oli tapana joskus laulaa: Kotimaani ompi vittu, vittu armas synnyinmaa. Siellä mustat pillunkarvat reiän laitaa reunustaa.

Minä olen isäni kuolemasta lähtien tuntenut olevani aina ja kaikkialla sivullinen. Enemmän kuin suomalainen tunnen olevani maailman kansalainen ja osa ihmiskuntaa. Isänmaata on saman verran kuin isällä: se mitä on kynsien alla. Aina ei sitäkään.

Suomen lippua en palvo. Kesäkuun neljäntenä liputetaan minun kihlajaisiani.

Olen unohtanut, että se on marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä ja puolustusvoimien lippujuhla.

Ja nyt haluankin vain toivottaa Vasemmistoliitolle: Voimaa ja Uskallusta, Lämmintä Luottamusta ja Solidaarisuutta!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Aivot pesty


Sain tämän kuvan Mannerheim ja Hitler, kun googletin sanaa aivopesu, joten älkää minua syyttäkö.

Paljon liikkuvat ihmiset kuuluvat onnellisiin menestyjiin. Raha ei ole niinkään tärkeää. Tällaisesta tutkimustuloksesta kertoi eilen kokoomuksen Ylen uutiset. Otos taisi olla 1000 ihmistä.

Minäkin olen tutkinut ihan tässä lähipiirissäni.

Onnellisiin menestyjiin kuuluvat ne, jotka saavat joka päivä munaa. Rahaa ei tarvita, koska se olisi epäkäytännöllistä. No pahimmassa tapauksessa riittää kyllä kolikkopötkö.

Onnellisiin menestyjiin kuuluvat ne, joilla on jääkaapissa muutakin kuin valo. Tähän kyllä tarvitaan vähän rahaa, mikä saattaa pilata tuon aidon onnen tunteen, mikä syntyy liikkumalla.

Onnellisiin menestyjiin kuuluvat eittämättä myös ne ihmiset, jotka saavat janonsa sammutettua. Tähän ei tarvita rahaa: kesällä voi juoda järvestä ja talvella sulattaa lunta.

Onnellisiin menestyjiin kuuluvat myös ne, joilla on katto pään päällä ja ainakin kierrätyskeskuksesta haetut casuaalit vaatteet. Tähänkään ei rahaa tarvita, sillä aina voi loisia jonkun nurkissa. Kesällä veneen alla on vilpoista ja raikas, terveellinen ilma.

Ennen puhuttiin nollatutkimuksista, joihin oli porvareiden mukaan erikoistunut erityisesti Tampereen yliopisto. Siellä kaikenlaiset risuparrat tutkivat rahan voimaannuttavaa vaikutusta. Kuka porvari nyt rahaa tarvitsisi, riittää kun sitä on tarpeeksi tai ainakin vähän yli. Mielellään helvetin paljon, jos ihan rehellisiä ollaan.

Ylen tarkoitus tällä liikuntatutkimuksella oli ilmeisesti aivopestä ihmisiä uskomaan, että rahataloudessa voi elää ilman rahaa, kunhan liikkuu tarpeeksi. Köyhä tietää kokemuksesta, että ilman rahaa on parempi maata pimeässä peiton alla hiljaa, ettei kulu minkäänlaista energiaa. Se on ekologista ja tekee onnelliseksi, koska peiton alla voi kuitenkin pitää omaa kivaa.

Netistä kun löytyy kaikenlaisia tutkimuksia ja testejä, kokeilin onnellisuustestiä ja sain varsin oivan vastauksen: ”Ymmärrät että elämä koostuu myötä- ja vastamäistä, joten otat ilon irti ensiksi mainituista. Osaat arvostaa elämän pieniäkin iloja, ja pyrit elämään hyvää arkea. Et hermostu turhasta etkä kanna kaunaa tai janoa kostoa, mikä sekin lisää onnellisuuttasi. Luotat parempaan huomiseen ja hymyilet vapaasti silloin kuin hymyilyttää. Olet siis tasapainoisella tavalla onnellinen!” (Emma Suominen)


Testin voi tehdä täällä.