Poliisi ajoi tytöt konekiväärillä kotoa kouluun

Muammar Gaddafi

Näin väitetään tapahtuneen Libyassa, kun Muammar Gaddafi tuli valtaan ja päätti aloittaa oman ideologisen oppinsa mukaisen kapitalismin ja sosialismin välisen arabialaisen kolmannen tien, jonka toteuttamiseen käytettiin maan öljytuloja.

Tarinan kertoo Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtaja, professori Tuomo Melasuo Kansan Uutisten Viikkolehdessä 1.4.2011. Hänen mukaansa Gaddafin kaudella on luotu poliittisia ja sosiaalisia käytäntöjä, joita muissa arabimaissa on tehty vähemmän.

Esimerkkeinä Melasuo mainitsee terveydenhuoltojärjestelmän ja suhteellisen tasa-arvoisen koulutuksen. Libyassa on muihin arabimaihin verrattuna eniten yliopisto-opiskelijoita suhteutettuna koko väestöön.

Melasuon mielestä olisi järkevää ohittaa sellainen käsitys, että Gaddafi olisi paha ja oppositio hyvä. Se on Gaddafin saatanallistamista, joka sopii sotapropagandaan, mutta ei pidä yhtä todellisuuden kanssa. ”Gaddafin järjestelmä on varmaan ollut yhtä autoritaarinen kuin näiden lähinaapureidenkin, mutta toisaalta ei niin autoritaarinen kuin mitä oli Tunisiassa”, sanoo Melasuo.

Suomen sekaantumista Libyan sotilaalliseen operaatioon Melasuo ei pidä kannatettavana, sillä jos Suomi nyt lähtisi tähän operaatioon, ”niin se voisi ihan hyvin unohtaa koko rauhanvälittämisen brändäyksensä”.

Melasuon tuomitsee Naton kovin sanoin kuppikunnaksi, joka on tullut Libyaan YK:n valtuutuksella räyhäämään: ”Nyt siellä on ilmeisesti tuhottu suurin osa lentokentistä ja niiden infrastruktuuri. Se on täysin turhaa. Nyt on taas yksi maa pommitettu hajalle.”

Melasuon mukaan ”YK tarvitsisi oman nopean humanitaarisen väliintulon välineen, joka ei olisi Natosta riippuvainen. – Libyan kriisi ja se tapa, jolla sitä yritetään nyt ratkaista sotilaallisesti, on osoitus siitä, että koko kylmän sodan jälkeinen politiikka, jolla YK:n sotilaallista rauhanturvaorganisaatiota on ajettu alas, on ollut virhe.”

Melasuon mielestä Suomi voisi sanoutua irti sotaisasta Nato-operaatiosta ja puhua YK:n oman rauhanturvavälineistön kehittämisen puolesta.

Kun hullun sodan tielle on nyt lähdetty, niin vaarana on, että sota irakisoituu ja siviilejä kuolee suuret määrät enemmän kuin mitä oli tarkoitus pelastaa. Nämä hyökkääjät puolustavat vain kapinallisia siviilejä, muiden ei ole niin väliä.

Järjen ääni

Kun jo Suomessakin, jopa julkisuudessa, on alkanut kannunvalanta siitä pääsevätkö suomalaiset nuoret miehet hornetteineen tositoimiin. Onneksi sentään tänään aamu-tv:ssä kuultiin järjen ääni. Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri sanoi selvin sanoin, että nyt on jo ylitetty Libyassa sodan kynnys, kun on alettu taistelu maavoimia vastaan. Kysymys ei enää ole mistään lentokiellosta.

Visurin mukaan kapinat ja kansannousut Arabimaissa ovat osoitus siitä, että näiden maiden kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen lännen liittolaisina toimivista hallituksistaan. Kysymys ei siis ole pelkästään Libyasta.

Visurin mukaan vallan painopiste maailmassa on muuttumassa lännestä itään. Venäjä, Kiina ja Intia eivät ole olleet halukkaita hyökkäyksiin niin kuin tiedetään.

Suomen edun Visuri näki olevan rauhassa Euroopassa ja rauhassa vallankin pohjolassa. Suomen etu on myös pitää hyvä välejä sekä Saksaan että itään.

Naton kumppanuus ei Suomea velvoita mihinkään.

Jaakonsaari, Nato ja peruSSuomalaiset

Kuva: Johannes Heinonen, Ei korppi korpin silmää noki.

Lauantain Ykkös-aamussa oli tällä kertaa vieraana Liisa Jaakonsaari. Kun monet ovat aprikoineet, Suomen asemaa suhteessa Natoon, niin ainakin Liisa Jaakonsaaren mielestä Suomi ei edelleenkään kuulu Natoon, vaikka sen kanssa yhteensopiva monessa suhteessa onkin. Asia on sitä vaille valmis, että Suomi ei pääse Natossa päättämään. Se taas lienee hyvä asia sen puolesta, että yli puolet Suomen kansalaisista vastustaa edelleen Natoa. Muita puolueita Liisa Natohaukka Jaakonsaari kielsi vaalikampanjassa heiluttamasta natomörkökorttia.

Kun Liisa Jaakonsaari Brysselin käytävillä yhdessä Timo Soinin kanssa patsastelee, häneltä kysyttiin myös kantaa Soinin asemoitumisessa Euroopan poliittiselle kartalle. Vastaus oli yksikäsitteinen: Soini äänestää aina yhdessä EU:n katolisen oikeiston kanssa, ellei sitten äänestä tyhjää. Soini on siis samassa porukassa kuin Pohjoi-Italian Liitto, Le Penin –puolue ja Ruotsidemokraatit. Tätä ei voi millään puheilla muuttaa, mutta salata asian voi.

Kun Uusi Suomi referoi Soinin haastattelua Financial Timesissä, se unohti kertoa, että lehden mukaan Soini ei enää halua eroon EU:sta ja eurosta eikä myöskään ottaa uudelleentarkasteluun Kreikan ja Irlannin tukipakettia. Kas näin takki kääntyy ja takki kääntyy näin.

Tämän asian Jaakonsaari kertoi, vaikka hänenkin mielestään Euroopan äärioikeistoa yhdistää edelleen kolme seikkaa: EU-vastaisuus, muukalaisvastaisuus ja työväenluokkainen retoriikka, jonka mukaan kaikkeen syypäitä ovat sosiaalidemokraatit.

Viimeksi Soini äänesti yhdessä katolisen oikeiston kanssa naisten lisääntymisterveyttä koskevassa asiassa, mikä lienee uusi eufemismi sanalle abortti.

Natoa ja vaippoja koteihin

”Ja että tämäkin vielä. Että se on vielä militaristikin. Ei riitä, että on rasisti”, huusi posteljooni minun korvaani. Se oli saanut päivän kierroksen tehtyä, kahvia kuppiin ja röökin palamaan.

Se oli jostain lukenut, että Timo Soinin Persut haluaa säilyttää kalliit kasarmit ja niiden juopot upseerit valtion palkkalistoilla. Posteljooninkin mielestä Suomi ei tarvitse aseita ja ammuksia, vaan halpoja asuntoja ja leipää ja soppaa kansalle.

Minä yritin päästä mukaan juttuun, mutta en saanut suunvuoroa, kun posteljooni jatkoi:

- Ja nyt se Soini haluaa vielä viedä Suomen Natoon. Mitä ihmettä se oikein valmistelee? Sotaanko tässä vielä pitäisi ryhtyä, kun maailmankirjat on jo muutenkin ihan sekaisin.

Enkä minä perkele ymmärrä sitäkään, että Soini puhuu koko ajan kansan nimissä. Eikö se ole sattunut huomaamaan, että suurin osa kansasta ei halua mihinkään Natoon, vaikka meidät sinne on jo salaa vietykin. Asiahan on sinettiä vaille valmis - ollut jo pitkään, posteljooni veti henkeä.

Minä en paljon muuta ehtinyt kuin kysyä, että mites on päivä mennyt, kun tuli lisää terveisiä perseestä:

- Oli joku kodinhoitotoimistossa keksinyt kätevöittää omaa työtään lähettämällä vanhusten ja vajaakuntoisten vaipat postilla asiakkailleen.

Koko työaika oli mennyt ovikelloja soitellessa ja sänkyyn sidottuja vanhuksia herätellessä, että olisivat tulleet vaippansa kuittamaan. Auto tappiin asti täynnä vaippoja ja kukaan ei avaa ovea. Yhteenkin taloon olisi pitänyt saada sata kiloa kuitattua, mutta isäntä ei suostunut laittamaan nimeään paperiin. Että tällaista kodinhoitoa. Ylitöiksi meni ja koko päivä meni soitellessa ja koputellessa.

Mitähän ne seuraavaksi keksivät laittaa haja-asutusalueen posteljoonin kuljetettavaksi. Varmaan saa hoitaa ihmisten kauppa-asiat ja kantaa kaljakoppia sosiaalitoimen asiakkaille. Ihmisten koirat vissiin pitää ehtiä jossain välissä kusettamaan.

Ja kun yrittää terveyskeskukseen soittaa, että on paketti tulossa, niin automaatti vain hokee: olette jonossa, olette jonossa… eikä paikalla ole ketään. Ennen tässä kunnassa oli lääkäri ja hammaslääkäri ja vastaanotolle pääsi samana päivänä. Nyt kuntaliitosten myötä terveydenhuolto on muuttunut kansainvälisten pörssiyhtiöiden kultakaivokseksi. Yhtiöt kuppaavat sekä kuntien, Kelan että asiakkaiden rahat, mutta palvelua saadakseen pitää jokaisesta tutkimuksesta erikseen tapella. Pitää olla urbaania oveluutta, että saa hoitoa niin kuin arkkiatri Pelkonen oli jossain ohjelmassa sanonut. Radiossa tai tv:ssä. Sama se, posteljooni kuittaa.

Ei ole helppoa posteljoonin elämäkään tänä päivänä, kun työn mitoitus on niin tarkan päälle tehtyä, että juoksujalkaa saa mennä koko ajan. Toista oli kymmenen vuotta sitten vielä, mutta silloin posti olikin posti eikä mikään Itella. Tämä on jämpti näin.