Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hullu sota. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hullu sota. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Raukat vain menköhöt merten taa


Kuva: Ilmari Kianto

Nälkämaan laulun tilasi vuonna 1911 Ilmari Kiannolta Kajaanin maanviljelysseura seuran omaksi lauluksi, ja sen sävellystyö tilattiin Oskar Merikannolta. Seuran sihteeri katsoi, että sanoja oli liikaa ja sovitteli säveltäjän kanssa säkeet nykyiseen järjestykseen. Laulun viimeisessä säkeistössä sanotaan:

Nosta jo rintaasi maausko uus,
taannuta taika ja vanhoillisuus!
Maamies, muista, miss' onnesi on,
riihesi rikkaus riippumaton!
Kainuhun kansa, ah arpasi lyö!
Missä on ryhtisi, kunniatyö?
Meidän on uudesta luotava maa,
raukat vaan menköhöt merten taa!

Tämä laulu minulle tulee mieleen, kun luen virolaisen Iivi Anna Masson blogia, jossa hän suosittelee demokratian viemistä Libyaan vaikka asevoimin:

”Toisaalta visiot vaihtoehdon suunnasta ja valmius siirtyä demokratiaan olivat paljon selkeämmät Euroopassa, ainakin osassa siitä. Arabimaailman vallankumousten lopputulosta on vaikea ennustaa. Mutta antakaamme demokratialle alueella sentään mahdollisuus, Ne, jotka tuomitsevat auttajat automaattisella selkäydinreaktiolla ristiretkeläisiksi ja kolonialisteiksi, tulevat tuominneeksi samalla alueen asukkaat luonteeltaan barbaareiksi, joille mahdollisuutta demokratiaan on turha edes tarjota.”

Ensimmäisenä häntä kiirehtii kommentoimaan itseään pasifistiksi väittävä vihreiden eduskuntavaaliehdokas Husein Muhammed: ”Iivi osui naulan kantaan.”

Minä ihmettelen kovasti, mikseivät ihmiset, jotka antavat suomalaisille ohjeita Karjalan palauttamisesta, pysy omissa maissaan demokratiaa rakentamassa, vaikka sitten henkensä kaupalla.

On helppo huudella vastarannalta, mitä omassa maassa pitäisi tehdä. Eikö paljon uskaliaampaa olisi pysyä siellä, missä oman maan kansalaisille nuo viisaat neuvot tulisivat todelliseen tarpeeseen.

Mutta monille sankareille käy tietysti niin kuin Kiannolle itselleenkin: pötkitään pakoon rauhallisempaan paikkaan ja jätetään sotatanner niille, jotka eivät mihinkään pääse. Kianto itse pakeni Ruotsiin.

”Kianto tuomittiin talvisodan jälkeen maanpetoksen yrityksestä puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen, koska hän oli jättänyt talonsa Turjanlinnan kuistinpöydälle tyhjän sikarilaatikon, jonka kanteen hän oli kirjoittanut venäjänkielisen viestin:
»Venäläiset toverit! Kunnioittakaa sivumenolla köyhän kirjailijan kotia. Tuossa on saari autiona ynnä huvila itään päin muine rakennuksineen. – Olen minäkin ollut Moskovassa v. 1901–03 [3] »
(Ilmari Kianto)” Wikipedia

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Poliisi ajoi tytöt konekiväärillä kotoa kouluun


Muammar Gaddafi

Näin väitetään tapahtuneen Libyassa, kun Muammar Gaddafi tuli valtaan ja päätti aloittaa oman ideologisen oppinsa mukaisen kapitalismin ja sosialismin välisen arabialaisen kolmannen tien, jonka toteuttamiseen käytettiin maan öljytuloja.

Tarinan kertoo Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtaja, professori Tuomo Melasuo Kansan Uutisten Viikkolehdessä 1.4.2011. Hänen mukaansa Gaddafin kaudella on luotu poliittisia ja sosiaalisia käytäntöjä, joita muissa arabimaissa on tehty vähemmän.

Esimerkkeinä Melasuo mainitsee terveydenhuoltojärjestelmän ja suhteellisen tasa-arvoisen koulutuksen. Libyassa on muihin arabimaihin verrattuna eniten yliopisto-opiskelijoita suhteutettuna koko väestöön.

Melasuon mielestä olisi järkevää ohittaa sellainen käsitys, että Gaddafi olisi paha ja oppositio hyvä. Se on Gaddafin saatanallistamista, joka sopii sotapropagandaan, mutta ei pidä yhtä todellisuuden kanssa. ”Gaddafin järjestelmä on varmaan ollut yhtä autoritaarinen kuin näiden lähinaapureidenkin, mutta toisaalta ei niin autoritaarinen kuin mitä oli Tunisiassa”, sanoo Melasuo.

Suomen sekaantumista Libyan sotilaalliseen operaatioon Melasuo ei pidä kannatettavana, sillä jos Suomi nyt lähtisi tähän operaatioon, ”niin se voisi ihan hyvin unohtaa koko rauhanvälittämisen brändäyksensä”.

Melasuon tuomitsee Naton kovin sanoin kuppikunnaksi, joka on tullut Libyaan YK:n valtuutuksella räyhäämään: ”Nyt siellä on ilmeisesti tuhottu suurin osa lentokentistä ja niiden infrastruktuuri. Se on täysin turhaa. Nyt on taas yksi maa pommitettu hajalle.”

Melasuon mukaan ”YK tarvitsisi oman nopean humanitaarisen väliintulon välineen, joka ei olisi Natosta riippuvainen. – Libyan kriisi ja se tapa, jolla sitä yritetään nyt ratkaista sotilaallisesti, on osoitus siitä, että koko kylmän sodan jälkeinen politiikka, jolla YK:n sotilaallista rauhanturvaorganisaatiota on ajettu alas, on ollut virhe.”

Melasuon mielestä Suomi voisi sanoutua irti sotaisasta Nato-operaatiosta ja puhua YK:n oman rauhanturvavälineistön kehittämisen puolesta.

Kun hullun sodan tielle on nyt lähdetty, niin vaarana on, että sota irakisoituu ja siviilejä kuolee suuret määrät enemmän kuin mitä oli tarkoitus pelastaa. Nämä hyökkääjät puolustavat vain kapinallisia siviilejä, muiden ei ole niin väliä.