lauantai 14. elokuuta 2010

Mannaa taivaasta

Vatikaanilla on tunnetusti ollut sormensa pelissä myös maallisissa asioissa. Vatikaania on kiittäminen siitä, että puolalaisen Gdańskin Lenin-telakan sähkömies Lech Wałęsa nostettiin Puolan presidentiksi ja hänelle annettiin Nobelin rauhanpalkinto. Hänen palveluksiensa ansiosta Puola sai myös oman paavin: Johannes Paavali II:n.

”Intian, ja erityisesti Kalkutan, katsotaan hyötyneen eniten Äiti Teresan tarunhohtoisesta köyhien `auttamisesta´, jonka takia hänestä tuli aikamme kuuluisin katolilainen, Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja pyhimys omana elinaikanaan. Kun arvioidaan, mitä hän itse asiassa on täällä tehnyt, mielestäni Intialla ei ole mitään syytä tuntea kiitollisuutta häntä kohtaan", sanoi Sanal Edamaruku, Intian rationalistiliiton pääsihteeri ja Rationalist Internationalin puheenjohtaja Äiti Teresan autuaaksijulistamisen päivänä. Edamaruku jatkaa:

Äiti Teresa on kerännyt useita miljoonia (joidenkin käsitysten mukaan miljardeja) dollareita Intian köyhälistön nimissä (ja vielä enemmän maailman muiden `katuojien´ vähäosaisten nimissä ). Mihin kaikki tämä raha on mennyt? Ei ainakaan parantamaan niiden oloja, joille se oli tarkoitettu. Nunnat saattoivat antaa heille lautasellisen keittoa ja jotkut sairaudesta sekä puutteesta kärsivät saivat suojaa ja huolenpitoa.

Maailman rikkain sääntökunta ei ole kovinkaan antamishaluinen, koska se haluaa opettaa köyhyyden auvoisuuden. "Köyhien kärsimys on erittäin kaunista, tämä näyte kurjuuden ja kärsimisen ylväydestä auttaa maailmaa suuresti", sanoi Äiti Teresa. Pitäisikö tästä omalaatuisen miljardöörin opetuksesta olla kiitollinen?”

Nyt Suomikin on saanut oman Vatikaanin lähettiläänsä, joka messiaanisin puhein aikoo pelastaa suomalaisen työn ja työmiehen. Mielevä hidalgo Don Quijote Timo Soini ja hänen aseenkantajansa pelurimainen ja viekas Sancho Pancha ovat ryhtyneet taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Median lempilapseksi nousseen Soinin annetaan hoitaa porvaripuolueiden työväen osuus, että kokoomus voi paremmin keskittyä oman kaartinsa rikkaiden ja hyvin toimeentulevien ihmisten paapomiseen.

Lapsikin tietää, että todellisia työpaikkoja ei luoda suun pieksennällä. Työpaikkojen luomiseen tarvitaan pääomia ja juuri niitä on Suomesta viety kiihtyvään tahtiin sinne, missä työvoima on halpaa. Valtiollinen yritystoimintakaan ei tietenkään tule kysymykseen, koska se olisi Soinin ja Vatikaanin pahana pitämää sosialismia.

Olettaa sopii, että nämä taikurit aikovat parantaa Suomen kilpailukykyä, riiston astetta koventamalla: laskemalla palkkoja, pidentämällä työpäiviä ja nostamalla eläkeikää. Harmaalle taloudelle ei ole luvassa suitsia, koska niitä on järkevää kannustaa työmarkkinoiden ja ay-liikkeen alennustilan varmistamiseksi.

Suomalaisten työttömien, syrjäytettyjen ja köyhien porkkanat on syöty jo aikoja sitten. Luvassa ei ole muuta kuin keppiä: hintojen nousua, tukien karsimista, uusia maksuja ja ankeita aikoja. Kaikki kurituksen keinot on jo käytetty, jollei Soini kumppaneineen sitten määrää suomalaisia vähäosaisia kantamaan ciliceä ja nauttimaan puhdistavan kivun riitistä.


Kaija Olin-Arvola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti