lauantai 8. tammikuuta 2011

Lapsilisät rikkaille – ansiosidonnaisina totta kai

Kun aletaan puhua lapsilisien ottamisesta pois rikkailta alkaa vasemmistossakin muistua mieleen universaaliperiaate, jonka mukaan näin ei sovi tehdä. Lapsilisä on tukea lapsettomilta lapsellisille, vaikka se ei ole mitenkään korvamerkittyä rahaa. Näin kuitenkin väitetään ja taustalla lienee ajatus, että myös eliitti saattaa saada lapsia. Ahneusperiaatteen mukaisesti kaikki, mikä irti lähtee, se otetaan.

Universaaliperiaate muistuu mieleen tässä kohtaa, kun pitäisi rikkaille antaa. Ei periaate ollut mikään este parikymmentä vuotta sitten, kun toimeentulotukea saavilta perheiltä vietiin lapsilisät. Ei ole tuotu niitä takaisin enkä ole nähnyt isompaa meteliä asiasta pidettävän.

Lapsilisän säätämisen aikaan oli pulaa kaikesta, myös tykinruuasta ja vallankin siitä.

Loppiaisena kepun puoluesihteeri sanoi tv-uutisissa, että lapsilisät ovat ainoa tasa-arvoinen ja yleinen väestöpoliittinen keino. Kas kuinka tässä yhteydessä tasa-arvo muistuikin mieleen. Vai lieneekö kaiken takana vain huoli siitä, että pelkästään köyhät lisääntyvät ja vallankin maahanmuuttajat.

Minä en usko, että lapsilisät vaikuttaisivat sen enempää rikkaiden kuin köyhienkään lapsentekohaluun. Useampikin poliitikko on jo ehtinyt sanoa, että säästöjä ei rikkaiden lapsilisien leikkauksista synny merkittävissä määrin.

Ja rikkaalle eliitille suurin osa verovaroista menee muutenkin palkkojen ja erilaisten tukiaisten välityksellä.

Mikä siis estää ottamasta asiaa lähempään tarkasteluun ja jakamasta budjetoitua summaa pelkästään niille lapsiperheille, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle EU:n virallisen köyhyysrajan.

Mielenkiintoista sekin, että koko ajan nämä samat tahot, jotka vaativat lisää rahaa niille, joilla ennestäänkin on, saarnaavat kasvihuoneilmiöstä. Sen tärkeimmiksi syiksi mainitaan liiallinen kulutus ja lentomatkailu sekä tietysti juuri tuo väestönkasvu.

Samat sinivihreät porvarit vaativat myös siirtymistä tasaveroon, mikä tietysti merkitsee verojen ja maksujen korotuksia. Tunnetusti köyhien rahat menevät kotimaiseen kulutukseen ja verojen lisääntymisen myötä palaavat melkein saman tein takaisin verottajalle.

Rikkaat vievät rahansa kaukomaille ja tax-free-kauppoihin. Ilmastonmuutokseen varakkaiden lapsiperheiden ja eliitin matkailulla ei tietenkään ole mitään vaikutusta.

Universaaliperiaate on hyvin kaunis sana. Mutta on muitakin kauniita sanoja. Esimerkiksi: rauha, ystävyys, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus, jotka tuntuvat olevan häviämässä kielestä lähes kokonaan.

Olen tässä nyt yrittänyt perustella rikkaiden lapsilisän antamista köyhille sekä talous-, kulutus-, varallisuus-, väestö- ja ympäristöpoliittisesti sekä myös oikeudenmukaisuuden että eettisyyden näkökulmasta.

Minun tajuntaani ei mahdu se, että jos vasemmisto on joskus iskenyt jokin periaatteen lukkoon, että sen pitäisi siinä seistä maailman tappiin asti. Maailma muuttuu Jussiseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti