PeruSSuomalaiset hyvässä seurassa

Kuvat Johannes Heinonen


Ilman sen kummempia johdatteluja esittelen nyt PeruSSuomalaisten veljespuolueet Euroopassa:

Belgia:
Flaaminkielinen puolue Vlaams Belang (VB), kannatus 8 %, ranskankielinen Front National (FN), kannatus 2 %.

”VB:n mielestä flaaminkielisen osan Belgiasta pitäisi muodostaa oma valtio. Aggressiivisen ulkomaalaisvastaisuuden takia muut puolueet kieltäytyvät kaikesta yhteistyöstä kaksikon kanssa.”

Iso-Britannia:
Britannian kansallispuolue (British National Party), kannatus 6,2 %.

”BNP:n juuret löytyvät Iso-Britannian uusnatsiliikkeestä.”

Norja:
Edistyspuolue (Fremskrittspartiet), kannatus 22,9 %.

”Norjan politiikassa välillä toiseksi suurimpana puolueena vaikuttanut FrP vastustaa maahanmuuttoa, mutta kannattaa ääriliberaalia talouspolitiikkaa ja muun muassa Yhdysvaltain johtamia sotaoperaatioita Irakissa ja Afganistanissa.”

Alankomaat:
Vapauspuolue (PVV), kannatus 15,5 %.

”Fanaattisen islamilaisvastainen puolue on toiseksi suurin maan poliittisessa pääkaupungissa Haagissa.”

Ranska:
Kansallinen rintama (Front National), kannatus 4,3 %.

Italia:
Pohjoisen Liitto (Lega Nord), kannatus 8,3 %.

”Puolue ajaa ennen muuta Pohjois-Italian ´´Padanian´´ itsenäisyyttä. Toimii pääministeri Silvio Berlusconin hallituksessa voimakkaasti siirtolaisuutta vastaan.”

Ruotsi:
Ruotsidemokraatit (Sverigedemokraterna), kannatus 5,7 %.

”Ruotsidemokraattien juuret ovat Ruotsin aggressiivisessa uusnatsiliikkeessä. Puolueen resepti on yksinkertainen: panostukset hyvinvointiyhteiskuntaan, puolustukseen ja rikollisuuden torjuntaan voidaan rahoittaa pelkästään laittamalla sulku maahanmuutolle.”

Itävalta:
Vapauspuolue, Freihetspartei (FPÖ) ja Itävallan tulevaisuuden liitto (BZÖ), yhteinen kannatus 28,2 %

Tanska:
Tanskan kansanpuolue (Danske Folkeparti), kannatus 13,8 %.

”Puolue on koko 2000-luvun alun tukenut Tanskan oikeistoliberaaleja haalituksia ja saanut vastalahjaksi Euroopan tiukimpiin kuuluvan maahanmuuttopolitiikan. Puolue tuki myös vahvasti Irakin ja Afganistanin operaatioita.”

Slovakia:
Slovakian kansallispuolue, kannatus 5,1 %.

”Puolue vihaa paitsi romaneja, myös maan unkarilaisvähemmistöjä. Puheenjohtaja Slota on muun muassa uhannut ´´pistää Budapestin matalaksi´´, mikäli unkarilaisten valitus ei lopu.”

Sveitsi:
Sveitsin Kansanpuolue (SVP), kannatus 29 %.

”Puolueen näkyvin saavutus on sen vuonna 2009 masinoima kansanäänestys, jossa kiellettiin minareettien rakentaminen Sveitsiin.”

Unkari:
Jobbik, kannatus 16,7 %.

”Jobbik on vetänyt kovaa kiihkonationalistista linjaa, jonka kohteina ovat erityisesti maan romanit ja juutalaiset. Puolueella on myös puolisotilaallinen taustaryhmä, Unkarin kaarti.”

Suomi:
Perussuomalaiset (PS), kannatus 19,1 %

”Suurvoiton vaaleissa saavuttanut puolue yhdistelee vanhaa vennamolaista paatosta politiikkaan pettyneiden protestiin ja muulta Euroopasta vaikutteita imeneeseen muukalaisvihaan.”

Muukalaisvastaisia puolueita kaikkialla Euroopassa yhdistää se, että ne julistavat sanovansa maahanmuutosta vain sen, mitä kansan syvät rivit todellisuudessa ajattelevat. Käytännössä ´´totuuden puhuminen´´ tarkoittaa räikeää ja avointa vihapuhetta.”

Kaikki nämä liikkeet hakevat kannatustaan muukalaisvihasta ja klassisesta syntipukkiajattelusta.

Ja syntipukeiksi kelpaavat siirtolaiset, pakolaiset, muslimit, romani, unkarilaiset, juutalaiset, ryssät ja vaikka kommunistit.

Kaikki tiedot ja lainaukset perustuvat Antero Eerolan artikkeliin, Euroopan äärioikeisto etsii syntipukkeja, Kansan Uutisten Viikkolehdessä 27.5.2011.

"Demokratia: Kuka se on? Koska se on kkotona?"

Kuva: Arundhati Roy

”Eilen illalla eräs ystäväni Vadodarasta soitti. Itkien. Viidessätoista minuutissa hän sai selitettyä, mistä oli kyse. Juttu ei ollut kovin mutkikas. Paitsi että hänen ystävänsä Sayeeda oli joutunut mellakoitsijoiden kynsiin. Paitsi että tämän vatsa oli revitty auki ja tungettu täyteen palavia riepuja. Paitsi että hänen kuoltuaan joku oli kaivertanut ¨Om¨ hänen otsaansa.” Näin kirjoittaa kirjailija ja kansalaisaktivisti Arundhati Roy kirjassaan Kuuntelen heinäsirkkaa.

Tapaus liittyy niihin mellakoihin, jotka järjestettiin sen jälkeen, kun 58 hindupyhiinvaeltajaa oli kuollut junavaunun tuhopoltossa helmikuussa 2002. Mellakat alkoivat välittömästi ja Gujaratin osavaltion koneisto katseli vierestä, kun yli kaksituhatta ihmistä teurastettiin. Naisia joukkoraiskattiin ja poltettiin elävältä. Sataviisikymmentätuhatta muslimia joutui pakenemaan kodeistaan. Muslimiväestö ajettiin gettoihin, ja ryhmästä tuli taloudellisesti ja sosiaalisesti hyljeksitty, mitä se on edelleen. Gujaratissa uskontokuntien välit ovat aina olleet kireät. Mellakoita on ollut ennenkin. Mutta tämä ei ollut mellakka. Tämä oli kansanmurhana pidettävä verilöyly, ja vaikka uhrien määrä oli huomattavasti pienempi verratuna vaikkapa Ruandan, Sudanin tai Kongon kauhuihin, Gujaratin verilöyly suunniteltiin julkiseksi spektaakkeliksi, jonka tavoitteista on mahdoton erehtyä. Kyseessä oli julkinen varoitus muslimikansalaisille maailman suosikkidemokratian hallitukselta”, kirjoittaa Roy.

Hän kertoo esseessään siitä, miten fasismi on painanut syvän jalanjäljen Intiaan. Ja ”vaikka voimmekin kiittää USA:n presidenttiä ja terrorismin vastaista liittoutumaa fasismin karmivaa rantautumista suosivan kansainvälisen ilmapiirin luomisesta, emme voi sälyttää muiden harteille sitä, että fasismi on jo vuosia muhinut intialaisten julkisessa ja yksityisessä elämässä”, hän sanoo.

Intialainen nationalismi on entistä enemmän alkanut tarkoittaa hindunationalismia, joka ei määrittele itseään omanarvontunnon ja itsekunnioituksen vaan toista kohtaan tunnetun vihan kautta. Ja tämä toinen on Pakistanin lisäksi kaikki muslimit.

”Fasismin vastustamiseksi on tarjottava kanavia satojen, ympäri maata ulottuvien vastarintaliikkeiden lukemattomille äänille, jotka kertovat todellisista asioista: velkaorjuudesta, avioliitonsisäisistä raiskauksista, sukupuolisyrjinnästä, naisten palkoista, ydinjätteen kätkemisestä, kestämättömästä kaivostoiminnasta, kutojien kurjuudesta ja viljelijöiden itsemurhista. Fasismia vastustetaan vastustamalla syrjäytymistä, riistoa ja kurjimman köyhyyden hellittämätöntä arkipäivän väkivaltaa”, kirjoittaa Roy:

”Valitettavasti mitään pikaparannusta ei ole. Fasismi itsessään voidaan torjua ainoastaan, jos kaikki sen raivostuttamat ihmiset sitoutuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen koko närkästyksensä voimalla.

Olemmeko jo valmiit pinkaisemaan lähtötelineistämme? Olemmeko valmiit, me miljoonat ihmiset, tukemaan asiaamme paitsi kaduilla myös työpaikoilla, koulussa ja kotona jokaisella tekemällämme päätöksellä ja valinnalla?

Vai emmekö ihan vielä…?

Jos emme, sitten vuosien perästä, kun muu maailma on alkanut karsastaa meitä (niin kuin sen kuuluisi), mekin opimme tavallisten Hitlerin Saksan kansalaisten tavoin tunnistamaan inhontunteen toisten ihmisolentojen katseessa. Myös meidän on mahdoton katsoa lapsiamme silmiin, koska häpeämme sitä mitä teimme ja mitä emme tehneet. Häpeämme sitä, minkä annoimme tapahtua.

Sellaisia me olemme. Intiassa. Taivas auttakoon meitä selviämään läpi yön”, päättää Arundhati Roy esseensä.

Entä me? Suomessa, kysyn minä.

(Lähde: Arundhati Roy, Kuuntelen heinäsirkkaa, Merkintöjä demokratiasta, suom. Risto Tiittula, Into Kustannus 2011)

Kaikki katoliset papit ovat pedofiileja

Kaikki romanit ovat varkaita, rikollisia ja kerjäläisiä.
Kaikki miehet ovat sovinisteja ja idiootteja.
Kaikki kampaajat ovat huoria.
Kaikki naiset ovat feministejä ja miestennielijöitä.
Kaikki venäläiset ovat aggressiivisia paholaisia.
Kaikki juutalaiset ovat Jeesuksen tappajia.
Kaikki somalit ovat työtä vieroksuvia sosiaalipummeja.

Siinä yleistyksiä, joihin me kaikki joskus sorrumme. Joskus sorrumme useinkin. Vai sorrummeko. Myös me-muodossa puhuminen on yleistämistä, jota harrastavat vallankin poliitikot. Auktoriteeteilla yleensä on taipumus puhua meidän kaikkien nimissä. Se on vastuun välttämistä. Samoin kuin on passiivissa puhuminen: Ollaan oltu sitä mieltä, että… Afganistaniin lähetettiin lisää joukkoja… Energiatehokkuutta halutaan lisätä.

Passiivi hämärtää todellisen tekijän. Yleistykset vahvistavat ennakkoluuloja. Jokainen yksilö on joka tapauksessa muuta kuin lauma. Eri ominaisuudet korostuvat eri ihmisissä eri tavalla eri aikoina. Joskus se tapahtuu ennakoidusti, joskus jopa yllättäen.

Yleisradio on osaltaan yrittänyt poistaa vääriä käsityksiä muslimeista ohjelmalla, jossa suomalaiset osallistuvat heidän elämäänsä muutaman ajan. Sarjaa katsoessa ei mitenkään voi välttyä säälin tunteelta ja myötähäpeän kylmältä hieltä. Ohjelman muslimit eivät kykene luotsaamaan katsojaa pintaa syvemmälle ja suomalaiset tuntuvat panevan kaiken läskiksi. Ohjelma ei ole uskottava.

Tasapuolisuuden nimissä voin kuvitella, millainen ohjelma syntyisi siitä, kun muslimit osallistuisivat suomalaisten luterilais-kristilliseen elämään. Minä en näe mitään. Kirkossa ei käydä kuin jouluna. Käskyjä ei noudateta. Ruokarukouksia ei lueta, koska ei ole yhteisiä ruokailujakaan. Sunnuntaisin mennään kauppaan. Joka päivä käydään kaupassa. Kirkko on olemassa häitä ja hautajaisia varten. Tosin häissäkin tärkeämpää on, että saadaan vihkimiselle komeat puitteet kuin vihkivala itse. Hautajaisissa halutaan varmistaa viimeinen leposija ja protokollan mukaiset menot, jotka vain pappi osaa.

Muslimien henkistä puolta kuvaa myös Mika Waltari kirjassaan Mikael Hakim (1949): ”Olen muslimi ja alistun. Ehkä tosiaan olen Allahin matonkutoja, vaikka en edes aavista kuviota jota minut olet pannut kutomaan. Myös olen kenties kelvoton kutoja ja lankani puretaan pois, kultalanka, hopealanka, purppuralanka ja surujeni nokimusta lanka. Mutta minä alistun, leppymätön tuomarini, minä alistun. Kaikki pyrkiminen on kipua ja tuskaa, kaikki tahtominen murhaa muita kohtaan. Miksi en siis antaisi Allahin lankojen liukua käsieni lomitse itse tahtomatta mitään, itse pyrkimättä mihinkään, tyytyen olemaan vain Allahin alistunut matonkutoja, Mikael el-Hakim, ihminen.”

Minusta tässä yhdessä ainoassa kappaleessa on niin syvällinen viisaus, että siinä riittää pohtimista pidemmäksikin aikaa. On hyvin vaikea uskoa, että tällaisen ajattelun ohjaamat muslimit voisivat syyllistyä kaikkeen siihen pahaan, mistä heitä kaikkia tänä päivänä syytetään.