Soini semantoisi eläkekassat asfalttiin

Timo Soini esiintyi ykkös-aamussa ja tyypillisen koinalaisen tapaan kiersi joka ainoan kysymyksen. Ei mitään konkreettista tätä kuningasajatusta lukuun ottamatta:

Soinin mielestä on väärin, että Pohjanmaalla rullataan asfaltit pois sivuteiltä ja muutetaan ne takaisin sorateiksi.

Soinin mielestä ne voitaisiin ihan hyvin pitää asfaltoituina ja ottaa rahat eläkekassoista, joissa rahaa on.

Taitaa olla vielä Lemminkäisen miehiä Opus Dein lisäksi tämä Soini. Niin kuin hyvin tiedetään Soini vastustaa naispappeutta ja naisten tasa-arvoa yksin tein. Opus Deissä naisille on oma jaosto ja miesten puolella he saavat vierailla vain tarjoilemassa ruokaa miehille – polvillaan. Näin kertoo Mikko Ketola kirjassaan Opus Dei: vaiettu salaseura.

Ei siis ihme, että perSSuomalaisetkin on enimmäkseen äijäpuolue.

Tryffeliä pöytään

Kun Silvio Berlusconi nyt saapui Suomeen, on syytä panna parasta pöytään. Tuo herra ei ymmärrä karjalanpiirakan esteettisiä arvoja, vaikka hän hyvin tietää, että bolognese tarkoittaa myös suihinottoa. Näin ainakin kertoo Anthony Capella kirjassaan Ruokaa Amore. Sanan sivumerkitys on syntynyt siitä, että bolonialainen ruoka ei ole mitenkään erityisen arvostettua Italiassa, koska tämän kaupungin ihmiset laittavat suuhunsa mitä tahansa ja mitä sattuu.

Tryffelit sen sijaan ovat erittäin haluttuja kaikkialla maailmassa, vaikka niiden aromi muistuttaakin kainalohikeä, sukkamehua, siemennestettä, rikkiä ja ambraa. Hintakin on kohdillaan: ainakin 6000 euroa kilo.

Herrathan ovat aina ymmärtäneet hyvän päälle. Samainen kirjailija kertoo samaisessa kirjassa myös toisesta suuresta johtajasta: ”Kuten tämän palstan lukijat jo tietävät, minulla oli onni olla läsnä viimeisillä päivällisillä, jotka Ranskan presidentti François Mitterrand järjesti ollessaan jo tietoinen siitä, että hänen syöpäsairautensa johtaisi pian kuolemaan. Tuossa ikimuistoisessa tilaisuudessa ei tarjottu juustoja eikä jälkiruokaa. Viimeinen ruokalaji, jota presidentti halusi tässä maailmassa maistaa, oli peltosirkku, pieni laululintu, joka naurettavaa kyllä on rauhoitettu Euroopan kaikissa maissa. Mitterrand söi linnun perinteisellä tavalla, pää kankaalla peitettynä, jotta pystyisi keskittyneemmin nauttimaan tämän ornitologisen herkkupalan intensiivisestä mausta. Minä noudatin esimerkkiä: työnsin linnun suuhuni kokonaisena, purin sitten pään irti ja syljin sen kulhoon. Ympäriltäni ei kuulunut muuta ääntä kuin yhteinen syvä henkäys, kun koko pöytäseurue imaisi rasvaisen nesteen joka virtasi lintujen pienestä kaulasta kurkkuumme”

Yashar Kemal sen sijaan kertoo kirjassaan Linnut ovat lähteneet toisenlaisen tarinan, jonka minulle välitti Origo Hunsvotin päiväkirjassaan:

”Kemalin kirja kertoo vanhasta istanbulilaisesta tavasta ja sen katoamisesta.

Aikojen alussa pikkulinnut ovat muuttomatkoillaan laskeutuneet lepäämään ja syömään tietylle Floryan tasangolle. Pikkupojat pyydystivät niitä verkoillaan ja veivät häkeissä Eüpin moskeijan luo. Siellä vanhurskaat ihmiset osoittivat, minkä linnun haluaisivat, maksoivat, ja sitten lintu päästettiin lentoon.”

Lähteet:
Old dirty restaurant
Ruokaa Amore, Anthony Capella, Helmi Kustannus 2005
Hunsvotin päiväkirja, Origo eli Jouni Lompolo, Tammi 1989

Markkinavoimien kovat kasvot

Ylellä on hyvä palvelu. Tuskin ehdin kaivata kasvoja markkinavoimille, kun jo kuuden tv-uutisissa asiasta kerrottiin.

Posteljoonilla on tapana valittaa, kuka voi muistaa ulkoa kahdensadan kansanedustajan nimet. Hän ei muista kuin korkeintaan kahden. Eivätkä hänen tuttavansakaan juuri sen enempää.

Sen sijaa ihmiset kyllä muistavat formulakuskien ja huippu-urheilijoiden nimet ja saavutukset jopa sekunnin murto-osan tarkkuudella. Ja ihmekö tuo, koska kansa rakastaa sirkushuveja ja niitä se myös saa tuutin täydeltä.

Jos samalla intensiivisyydellä ja toistolla painettaisiin kalloihin kasvottomia markkinavoimia ja heidän saavutuksiaan, erehtymisen vaaraa ei olisi eikä tarvitsisi edes puhua kasvottomista markkinavoimista.

Jokaisen rahan takana on ihminen, vaikka ei rahaan olekaan kirjoitettu, mistä sen on saanut.

Talouslehti Forbes on listannut maailman dollarimiljardöörit, joita on kaikkiaan 56 maassa. Rikkain heistä on meksikolainen Carlos Slim Helu, jonka omaisuus on 53,5 miljardia dollaria, toisena Bill Cates 53 miljardilla dollarilla ja kolmantena amerikkalainen Warren Buffett 47 miljardin dollarin omaisuudella.

Rikkaimpien joukossa on paljon venäläisiä, amerikkalaisia ja intialaisia. Luultavasti vielä enemmän myös kiinalaisia, vaikka heitä ei jostain syystä mainitakaan.

Ikean perustaja Ingvar Kamprad löytyy sijalta 11 ja Silvio Berlusconi sijalta 74. Suomalaisista joukkoon tummaan yltää Antti Herlin sijalla 773.

Yle 2011

Takuuvarmat ohjeet laman torjuntaan

Usein, kun puhun kapitalismista ja se syöksymisestä lamasta lamaan omien sisäisten lakiensa mukaisesti, minulta kysytään, mitä pitäisi tehdä. Nyt olen löytänyt ohjeet, joille on luvattu täystakuu ja ajattelijan kunniasana, että uutta kuplaa ei tule, jos näitä ohjeita noudatetaan:

1. Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on kiristettävä nopeasti.
2. Pankkivalvonnan resursseja on lisättävä kaikissa euromaissa.
3. On asetettava selkeät rajat pankkien niin sanotulle velkavivutukselle.
4. On säädettävä erityinen pankkivero yhteisen pankkikriisirahaston rahoittamiseksi ja turvattava ennalta tallettajasuojan riittävä rahoitus.
5. On säädettävä finanssimarkkinavero lyhytaikaisille pääomasiiroille.
6. On säädettävä luvanvaraisiksi uudet arvopaperistettavat finanssituotteet.
7. On otettava pankkivalvonnan piiriin pankkeja muistuttavat finanssialan toimijat.
8. On kiellettävä veroparatiisien hyväksikäyttö keskuspankkirahoitusta saavilta pankeilta ja suljettava EU:n sisäiset verokeitaat.
9. On aloitettava luottoluokituslaitosten luvittaminen ja niiden luokituskriteereiden julkistaminen.
10. On kiellettävä pörssikaupankäynnissä shorttaus eli lyhyeksi myynti.
11. On siirrettävä kaikki johdannaiskauppa kahdenvälisestä (OTC-) kaupankäynnistä julkiseen selvitykseen (clearingiin).
12. On kiellettävä pankkeja maksamasta bonuksia sellaisten tuottojen perusteella, jotka eivät ole toteutuneet.
13. On pantava pankit vastuuseen ja maksamaan riskinoton seurauksista.

Nämä ohjeet löytyvät Esko Seppäsen kirjasta Oma pääoma sivuilta 305-306. Jos et ymmärrä näitä ohjeita, sinun kannattaa lukea koko kirja. Sen jälkeen ymmärrät varmasti.

(Lähde: Esko Seppänen, Oma pääoma, Into Kustannus Oy, 2011)

Aasin varjo

Martin Luther oli kova jätkä. Hän valmisteli kristinuskoa nousevan kapitalismin tarpeisiin. Tärkeintä siinä oli työn puristaminen jokaisesta ihmisestä viimeiseen veripisaraan asti.

Martin kertoi mielellään tarinaa siitä, miten tässä maailmassa ei mitään saa ilmaiseksi. Jutussa mies vuokrasi aasia, jonka selässä matkalainen sai kulkea. Helteisenä päivänä mies kulki aasin varjossa, mutta maksaja istui edelleen tulisessa paahteessa. Kun matkamies pyysi, että osia vaihdettaisiin edes hetkeksi, isäntä vastasi: Olen vuokrannut sinulle aasin, en aasin varjoa.

Tänä aamuna aamu-tv:ssä esiintyi Elinkeinoelämän Keskusliiton Lasse Laatunen, joka naamasta päätelleen viihtynyt enemmän ruokapöydässä kuin sorvin ääressä. Hän vaati suomalaisen eläkejärjestelmän uudistamista. Tarkalleen ottaen hän sanoi: nyt tarvitaan kovia ratkaisuja ja ne on uuden hallituksen tehtävä heti ensimmäisenä vuonna. No justiinsa. Vaalit ovat tulossa ja kansa kai ensin saa sanoa, mitä se haluaa.

Uusi eläkejärjestelmä olisi yhtä kova kuin esittäjänsä. Se pitäisi sisällään vain työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen. Ei siis mitään vajaakuntoista, osa-aikaista tai muutakaan eläkeputkea.

Tunnottomuus, kovuus ja kylmyys ovat tämän ajan tunnusmerkkejä. Maailma on rahan myrkyttämä.

Ihmisen riistoa pitää koventaa, jotta voitot entisestään kasvaisivat. Mikään muu ei merkitse mitään.

Eilen MOT kertoi miten tiukoille hautaustoimistot ovat kilpailuttaneet ruumiiden kuljetuksen. Enää ei ihminen pääse välttämättä arvokkaasti edes viimeiselle matkalleen. Ruumiit pakataan jopa pakettiautoon ja tärkeintä on kannattavuus.

Seuraava vaihe on luultavasti se, että kannattamattomat kansalaiset autetaan hengiltä yhteiskuntaa rasittamasta ja kuskataan luut kolisten kuorma-autoilla joukkohautoihin. Näin on ennenkin tehty.

Suvaitsevaisuutta ei tarvita

Aina kun kuulen sanan suvaita, poistan varmistimen kukkahatustani.

Suvaitsevaisuuteen liittyy aina jotain ylemmyyttä tyyliin: Hänen loistava armonsa suvaitsee. Suvaitsevaisuus on kuninkaallisten hyve. He, joilla on kaikki valta ja voima toisten ihmisten yli, kykenevät joko hyväksymään tai hylkäämään.

Keisareilla on aina ollut oikeus peukaloa nostamalla tai laskemalla ratkaista toisten ihmisten kohtalo, joskus jopa kokonaisten kansojen. Valitettavasti.

Erilaisuutta yritetään usein tehdä ymmärrettäväksi suvaitsevaisuuteen vedoten. Kukaan ei kuitenkaan vetoa suvaitsevaisuuteen hyvien, tavoiteltavien ja arvostettavien asioiden tai ihmisten kohdalla.

Suvaitsevainen ihminen ikään kuin alentuu.

Kaikki me olemme erilaisia. Kaikki me tähän maailmaan alasti tulemme ja tyhjin käsin täältä lähdemme. Jokainen meistä on kuitenkin erilainen. Ja jos jokaisen oma erilaisuus todella aidosti ymmärretään, mitään suvaitsevaisuutta ei tarvita.

Nyt salaisia puutarhoja ruiskuttamaan!

Jokin aika sitten Lenita Tennissukka antoi tv:ssä lausunnon, miten Nokia tekee hyvän työn meille kaikille suomalaisille irtisanomalla tuhansia työntekijöitä. Näin suomalaiset oppivat yrittämään ja tekemään lisää vihaisia lintuja eli angrybirdsejä. Äkäisiä ämmiä meillä riittää ilmankin.

Omaa yrittämistään Lenita selosti aktiivisuudella, jota hän on osoittanut erilaisissa gaaloissa: Näissä tärkeissä tapahtumissa Ingvar näytti vaimolleen jonkin silmäätekevän, jonka kanssa Lenita meni iskemään juttua ja huusi sitten Ingvarin paikalle esiteltäväksi. Rouva siis toimi eräänlaisena houkutuslintuna.

Moni muukin näinä päivinä on esittänyt suurena viisautena yrittämisen ratkaisuksi työttömyyteen ja muihin kansantalouden ongelmiin.

Suomalaiset ovat kovia yrittämään. Pari kolme vuosikymmentä sitten suomalaiset yrittivät verissä päin tunnetuin seurauksin. Moni on riippunut löysässä hirressä parhaan ikänsä ja roikkuu yhä, vaikka vaihtoehtokin olisi ollut.

Sen lisäksi, että valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes järjesteli suomalaisille pankkiireille rahaa kuin Englannin rautarouva konsanaan, hän osallistui muuhunkin laillistettuun ryöstöön, ”joka ei sillä kerralla kohdistunut valtion omaisuuteen vaan valtion väärän valuuttakurssipolitiikan uhreihin. Hän allekirjoitti maaliskuussa 2000 valtion puolesta kauppakirjan, jolla roskapankki Arsenalin 12 000 miljoonan markan saatavat noin 60 000 suomalaiselta maksukyvyttömältä velalliselta myytiin 600 miljoonalla markalla ulkomaalaisten sijoittamien omistamille Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kauppahinta oli 5 % velkojen arvosta. Koska velallisille ei annettu mahdollisuutta maksaa velkaansa tällä samalla murto-osalla sen arvosta, valtion tarkoitus, edustajansa Suvi-Anne Siimeksen välityksellä, ei ollut saada 600 miljoonaa euroa valtion kassaan vaan viedä perintätoimet viimeisen päälle katkeraan loppuun. Ministerimme vastasi asiasta tehtyyn eduskuntakyselyyn, että ”Aktiv-Hansa perii saataviaan aktiivisemmin kuin Arsenal” ja että ”velkojilla on oikeus kohtuullisen ajan yrittää periä velan pääoma korkoineen ja kohtuullisine perintäkuluineen”. Velkakaupassa ulkomainen perintäyhtiö sai valtiolta oikeuden periä 95 prosentin alennuksella ostamansa valtion saatavat suomalaisilta velallisilta niiden täydestä sadan prosentin arvosta korkealla korolla kansalaisten kuolemaan saakka ja sen jälkeen kuolinpesältä.” Näin kirjoittaa Esko Seppänen kirjassaan Oma pääoma s. 137 (Into Kustannus Oy 2011)

Pelkästään tämän lukemalla jokainen ihminen ymmärtää, että Suomessa on aivan lähihistoriassa ajettu 60 000 yrittäjää helvetin porteille. Tähän lukumäärään kun lisätään takaajat ja lähiomaiset, joita asia tavalla tai toisella on säälimättä koskettanut, ei ole ihme, ettei kovin suurta halukkuutta yrittämiseen ole ainakaan velkapääomalla. Tuskin olisi monilla luottoakaan.

Ja mitä täällä pienessä, pienten markkinoiden Suomessa tänään voitaisiin yrittää, kun suuryhtiöt pumppaavat rahat yrityksistään ja epäisänmaallinen pääoma investoi mieluummin halvan työvoiman maihin.

Pari päivää sitten tv-uutiset kertoivat, että kahviloiden ja ravintoloiden perustamista helpotetaan. No hyvä. Sillähän me rikastumme, kun rupeamme toinen toisillemme kahvia keittämään.

Ohjelmassa Maria Wilma S-jotain ja joku toinen tukiainen esittelivät vielä parempaa liikeideaa: aletaan ruiskuttaa ihmehappoa toinen toistemme genitaaleihin, jotta penikset paksuuntuvat ja naisten salainen puutarha turpoaa pikkupimpin mittoihin. Ohjelma esitti jopa demonstraation, joka pani itse tohtori Kiminkisenkin hetken hiljaiseksi.

Kiminkinen on siis tämä tv-tohtori, joka määrää kaikkiin vaivoihin liikuntaa. Hänen ohjeitaan noudattaen lienee parasta, että suomalainen köyhä tekee isänmaalleen viimeisen palveluksen konttaamalla itse omaan arkkuunsa ja vetämällä kannen kiinni.