Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääoma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääoma. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. toukokuuta 2011

Joo joutui aarmas aaiika ja suuvi suloinen















On taas se aika vuodesta, jolloin suvivirsi kaikuu kouluissa ja keskustelu virsien veisaamisesta käy kuumana.

Minusta asia olisi helppo ratkaista sillä, että kirkko erotettaisiin valtiosta ja tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettaisiin kouluissa.

Ainakin minä olen joutunut silmätikuksi, kun en joulujuhlissa ponnahda seisomaan, kun muut kiskaisevat laulun: Nyt Jumalalle kunnia… Viimeksi jopa ennen enkelitaivaata rehtori sanoi, että sitten kaikki nousevat seisomaan. Minä en noussut.

Jokaisella pitäisi olla oikeus omaan uskoonsa ja sen harjoittamiseen, mutta mieluummin sen soisin tapahtuvan yksityisyydessä ja muissa niihin varatuissa tilaisuuksissa.

Minä ihmettelen kovasti myös nyt käytävää keskustelua positiivisesta syrjinnästä. Kiivaimmin siihen näyttävät ottavan osaa ne, jotka ovat aina vastustaneet ihmisten tasa-arvoa väittäen sen johtavan tasapäistämiseen.

Tällä kertaa puhe on muusta. Nyt ei ole tarkoituskaan puolustaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, vaan käydä pienten vähemmistöjen kimppuun suurilla ja uusilla sanoilla. On keksitty positiivinen syrjintä.

George Orwellia siteerataan puolella jos toisella.

Orwellin teksti on kuitenkin niin universaalia, että se sopii vertaukseksi mihin tahansa autoritääriseen järjestelmään, myös tämän päivän Suomeen. Meillä vallitsee politiikassa puoluediktatuuri, joka harjoittaa kabinettipolitiikkaa. Ja meillä vallitsee rahan diktatuuri talouselämässä, missä Harri Holkerin mukaan ei mitään moraalia tarvita.

Ja sen huomaa. Pääomalla ei ole isänmaata. Suomalaisella työllä luodut pääomat siirretään ensimmäisen tilaisuuden tullen sinne, missä tulos on vielä parempaa ja työvoima halvinta mahdollista, koska se on edellytys voittojen maksimoinnille.

Aitoon Machiavellin tapaan erilaiset pienryhmät pannaan nahistelemaan sinänsä epäolennaisista seikoista, jotta todellinen valta saa rauhassa kähmiä omissa kabineteissaan julkisuudelta piilossa.

Hajota ja hallitse!

torstai 14. huhtikuuta 2011

Kova nainen TELA:n johtoon




Päivän sitaatti

"-Kovat pointit ovat siinä, että [TELA:n toimitusjohtajaksi valitulla] Suvi-Annella [Siimes] on ekonomistin tausta. Hän on myös nähnyt politiikan ja edunvalvonnan ja onnistunut niissä mielestämme hyvin. Hän on myös viestinnällisesti vahva henkilö." Näin hehkuttaa TELA:n puheenjohtaja Harri Sailas uuden puheenjohtajan valintaa Telan etusivulla.

Lääketeollisyys ry:n toimitusjohtajana neljä vuotta toiminut Siimes seuraa tehtävässä Esa Swanljungia, joka jää syksyllä eläkkeelle.

Tela on suomalaisten lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien yksityisen ja julkisen alan työeläkevakuuttajien edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Suvi-Anne Siimeksellä on takanaan mittava poliittinen ura. Sen merkittävin jakso ulottuu Vasemmistoliiton puheenjohtajuuteen vuosina 1998-2006.

Kansanedustajana Siimes oli kaksi kautta vuodesta 1999 vuoteen 2007.Hän on toiminut kulttuuriministerinä vuosina 1998-1999 ja toisena valtiovarainministerinä ja asuntoministerinä vuosina 1999-2003.

Vuosina 2002-2003 hän toimi kehitysyhteistyöministerinä.

Huhtikuun lopulla Suvi-Anne Siimes astelee Helsingin käräjäoikeuteen todistamaan vuosi sitten kaatuneen Sofia Pankin riidan selvittelyssä. Siimes toimi Sofia Pankin hallituksen puheenjohtajana.

Näin kirjoittaa Kauppalehti 14.4.

Vaikea sanoa, mikä näistä meriiteistä parhaiten suosittaa Siimestä Telan toimitusjohtajaksi.

Vai olisivatko hänen ansionsa tässä kovuudessa, josta kirjoittaa Erkki Aho Koiviston konklaavia käsittelevässä blogissaan.

"Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.

Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula."

Joitakin vuosia sitten Länsi-Uusimaa –lehdessä Suvi-Anne Siimes kirjoitti kolmunissaan, että eläkkeitä pitäisi leikata, koska nuoret eivät ole enää halukkaita maksamaan suurten ikäluokkien eläkkeitä. Kävimme asian tiimoilta keskustelun, jossa yritin esittää Siimekselle, että jokainen eläkeläinen on itse maksanut oman työeläkkeensä. Ja joiltakin on varastettu kertymän alkupäästä jopa 10 työvuotta. Keskustelussa ei päästy puusta pitkään, koska lehti mielivaltaisesti lyhensi kirjoitustani ja asia painettiin sillä peittoon. Olisiko tässä syy, miksi nyt halutaan kova nainen eläkkeitä leikkaamaan.

Vai kuuluuko se Suvi-Anne Siimeksen ansioluetteloon, että hänellä on oma kotijenkki. Näin ainakin väittää Esko Seppänen uusimmassa kirjassaan Oma Pääoma.

Olipa syy mikä tahansa ainakin minä pidän tätä valintaa erittäin huolestuttavana tavallisen eläkeläisen kannalta ja olisin mieluusti kuullut tarkemmatkin perustelut tälle valinnalle.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Takuuvarmat ohjeet laman torjuntaan

Usein, kun puhun kapitalismista ja se syöksymisestä lamasta lamaan omien sisäisten lakiensa mukaisesti, minulta kysytään, mitä pitäisi tehdä. Nyt olen löytänyt ohjeet, joille on luvattu täystakuu ja ajattelijan kunniasana, että uutta kuplaa ei tule, jos näitä ohjeita noudatetaan:

1. Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on kiristettävä nopeasti.
2. Pankkivalvonnan resursseja on lisättävä kaikissa euromaissa.
3. On asetettava selkeät rajat pankkien niin sanotulle velkavivutukselle.
4. On säädettävä erityinen pankkivero yhteisen pankkikriisirahaston rahoittamiseksi ja turvattava ennalta tallettajasuojan riittävä rahoitus.
5. On säädettävä finanssimarkkinavero lyhytaikaisille pääomasiiroille.
6. On säädettävä luvanvaraisiksi uudet arvopaperistettavat finanssituotteet.
7. On otettava pankkivalvonnan piiriin pankkeja muistuttavat finanssialan toimijat.
8. On kiellettävä veroparatiisien hyväksikäyttö keskuspankkirahoitusta saavilta pankeilta ja suljettava EU:n sisäiset verokeitaat.
9. On aloitettava luottoluokituslaitosten luvittaminen ja niiden luokituskriteereiden julkistaminen.
10. On kiellettävä pörssikaupankäynnissä shorttaus eli lyhyeksi myynti.
11. On siirrettävä kaikki johdannaiskauppa kahdenvälisestä (OTC-) kaupankäynnistä julkiseen selvitykseen (clearingiin).
12. On kiellettävä pankkeja maksamasta bonuksia sellaisten tuottojen perusteella, jotka eivät ole toteutuneet.
13. On pantava pankit vastuuseen ja maksamaan riskinoton seurauksista.

Nämä ohjeet löytyvät Esko Seppäsen kirjasta Oma pääoma sivuilta 305-306. Jos et ymmärrä näitä ohjeita, sinun kannattaa lukea koko kirja. Sen jälkeen ymmärrät varmasti.

(Lähde: Esko Seppänen, Oma pääoma, Into Kustannus Oy, 2011)

maanantai 24. tammikuuta 2011

Pääministeri Kiviniemen talousosaaminen = +- 0

"Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) lupaili sunnuntaina radion Pääministerin haastattelutunnilla, että yritysveroa voitaisiin alentaa ja tuloverotusta pitää ennallaan, mikäli yritykset sitoutuvat investoimaan Suomeen ja palkansaajat sitoutuvat maltillisiin palkkaratkaisuihin." Näin kertoo Uusi Suomi tänään.

Olisi mielestäni erittäin hyvin kiinnostavaa tietää, mihin kansantaloustieteen haaraan Kiviniemi perustaa käsityksensä. Nimittäin, vaikka kuinka paljon ja runsain mitoin pääomalle on annettu verohelpotuksia ja tukiaisia, niin silti rahat on viety sinne, missä voitot maksimoidaan.

Niin kuin on nähty, pääomalla ei ole isänmaata. Suomessa suljetaan sellutehtaita samaan aikaan, kun Uruguayissa viedään köyhiltä viljelymaat ja laitetaan ne kasvamaan selluloosaa.

Työtätekevien ja raskautettujen on paljon vaikeampi lähteä yhtään mihinkään. Sen sijaan kyllä palkkatulojen kasvu lisää myös verokertymää ja vähävaraisille suunnatut tulojen korotukset menevät suoraan kotimaiseen kulutukseen. Kulutusverojen myötä rahat palaavat takaisin verottajille ennen kuin Kiviniemi on ehtinyt kissaa sanoa.
Ihmettelen, mihin tämän maan pääministeri päätään käyttää muuhun kuin tukan kantamiseen.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Enbuske ja Kommunistisen puolueen manifesti

Sivuutan tässä nyt sen seikan, että Tuomas Enbusken kyllä kelpaa tanssahdella oman ohjelmansa mainoksessa niin että hippulat vinkuu, kun kapitalistinen valtio pakottaa meidät kaikki maksamaan mediamaksua, vaikka emme haluaisi kyseistä ohjelmaa koskaan nähdä.

Omassa blogissaan ”Tuloeroja on kasvatettava” Tuomas Enbuske kirjoittaa:
”Koska ajattelumme kehittyi ajalla jolloin jaettavana oli hyvällä tuurilla yksi savannilta tuotu antilooppi, ajattelemme talouden automaattisesti nollasummapelinä. Jopa markkinataloutta kovasti ihaillut Karl Marx harmitteli tätä ihmisen ennakkoluuloa, jonka hän itse fiksuna myönsi vääräksi.”

Tämä väite on täysin tuulesta temmattu ja valheellinen.

”Nykyaikainen teollisuus on muuttanut patriarkaalisen mestarin pienen työpajan teollisuuskapitalistin suurtehtaaksi. Tehtaisiin sullotut työläisjoukot järjestetään sotilaallisesti. Teollisuuden sotamiehinä heidät alistetaan täydellisesti hierarkian muodostavien aliupseerien ja upseerien valvontaan. He eivät ole ainoastaan porvarisluokan ja porvarisvaltion orjia, vaan heitä orjuuttaa joka päivä ja joka hetki kone, pomo ja ennen kaikkea tehtailijaporvari itse. Tämä pakkovalta on sitä pikkumaisempaa, vihatumpaa ja katkeroittavampaa, mitä avoimemmin se julistaa tarkoitusperäkseen hyötymisen.

Mitä vähemmän käsin tehtävä työ vaatii taitoa ja voimaa, ts. mitä pitemmälle uudenaikainen teollisuus kehittyy, sitä enemmän naisten ja lasten työ tunkee syrjään miesten työn. Sukupuoli- ja ikäeroavuuksilla ei ole enää mitään yhteiskunnallista merkitystä työväenluokalle. On olemassa vain työvälineitä, joiden kustannukset ovat iästä ja sukupuolesta riippuen erisuuruiset.

Kun tehtaanomistajan harjoittama työläisen riisto on päättynyt ja työläinen saanut vihdoin työpalkkansa käteisenä, hänen kimppuunsa hyökkäävät muut porvaristonosat: talonomistajat, kauppias, panttilainaaja jne. (sekä pankkiirit, latojan huomautus)

Keskisäädyn alimmat kerrokset: pienteollisuudenharjoittajat, pienkauppiaat ja pienet koroillaan eläjät, käsityöläiset, talonpojat, kaikki nämä luokat proletarisoituvat osittain sen vuoksi että heidän pääomansa ei riitä suurteollisuuden harjoittamiseen eikä kestä kilpailua suurempien kapitalistien kanssa, osittain sen vuoksi, että uudet tuotantomenetelmät tekevät arvottomiksi heidän ammattitaitona. Näin proletariaatti saa rekryyttejä kaikista väestöluokista.”

Tämä on suora lainaus Kommunistisen puolueen manifestista enkä näe tässä minkäänlaista ihailua vallitsevaa järjestelmää kohtaan. Ja edelleen: ”Vapaus tarkoittaa nykyisten porvarillisten tuotantosuhteiden puitteissa vapaata kauppaa, oston ja myynnin vapautta.

Mutta kaupustelun lakatessa lakkaa myös vapaa kaupustelu. Puheissa vapaasta kaupustelusta, samoin kuin porvaristomme muissakin mahtipontisissa puheissa vapaudesta, on järkeä ylipäänsä vain mikäli kysymyksessä on kahlehdittu kaupustelu, keskiajan orjuutettu kaupunkilainen, mutta ei kaupustelun, porvarillisten tuotantosuhteiden ja itse porvariston kommunistinen hävittäminen.

Te kauhistutte siitä, että me tahdomme hävittää yksityisomistuksen. Mutta nykyisessä yhteiskunnassannehan sen jäsenistön yhdeksän kymmenesosan kohdalta yksityisomistus on hävitetty; sehän on olemassa juuri siksi, ettei sitä ole yhdeksää kymmenesosaa varten. Te syytätte meitä siis siitä, että me tahdomme hävittää omistuksen, jonka välttämättömänä edellytyksenä on se, että yhteiskunnan valtaenemmistö on vailla omaisuutta.”

”Siitä hetkestä alkaen, jolloin työtä ei enää voi muuttaa pääomaksi, rahaksi, maankoroksi, lyhyesti sanoen monopolisoitavissa olevaksi yhteiskunnalliseksi mahdiksi, ts. siitä hetkestä alkaen, jolloin persoonallinen omistus ei enää voi muuttua porvarilliseksi, siitä hetkestä alkaen te julistatte persoonan hävitetyksi.

Te myönnätte siis, että te ette tunnusta persoonaksi ketään muuta kuin porvarin ts. porvarillisen omistajan. Sellainen persoona on tosiaankin lakkautettava.

Kommunismi ei riistä keneltäkään valtaa omistaa yhteiskunnallisia tuotteita, se riistää vain vallan orjuuttaa työtä tuon omistamisen avulla.”

Haluaako siis joku todellakin hävittää sen mitä ihailee? Marxin ihailu kohdistui tekniseen ja tieteelliseen edistykseen, mutta ei kapitalismiin itseensä.

Kuten näistä lainauksista ilmenee, Marx ei suinkaan ihaillut markkinataloutta, vaan piti tavoitteenaan sen kumoamista tunnuksella:

KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT LIITTYKÄÄ YHTEEN!

(Lähde: Kommunistisen puolueen manifesti, Karl Marx, Friedrich Engels, Valitut teokset, osa 2, Kustannusliike Edistys 1978)