Urbaania oveluutta

Jos tohtori Kiminkistä on uskominen, niin hoitotakuulaki merkitsee sitä, että takuulla ei hoideta.

Tilasin viime elokuussa hammaslääkärin ja jouduin jonoon, jonka päätä ei näy. Otin yhteyttä kunnallispoliitikkoihin, koska sairauteni vaatii hampaiden kunnossapitämistä. Aika järjestyi, mutta en sitä huolinut, koska periaatteisiini ei kuulu mennä takaoven kautta suhteita käyttämällä.

Joulunmaissa rupesin kyselemään, mutta vastaus oli sama: ei osata sanoa koska pääsen. Hoitaja vain antoi minulle neuvon, että pitää valittaa kipua, niin sitten pääsee heti. Miksi valittaisin, kun kipua ei ole? Ilmeisesti tällainen hoitokäytäntö palvelee vain yksityisiä hammaslääkäreitä, joilla ajoittain kuuluu olevan asiakaspula.

Olen myös pannut merkille, että lääkärit ovat keksineet uuden keinon välttää vastuuta. Kun tuli aika lopettaa lääkitys, kaksikin lääkäriä kertoi minulle, että yleensä tätä lääkettä ei oteta vuotta kauempaa tietyn operaation jälkeen. Jaa-ha. Minunko itse pitäisi siis ryhtyä lääkäriksi ja tehdä oma hoitopäätökseni ilman asianmukaista koulutusta.

Kun tiedustelin mahdollisuutta päästä hoitoon sydänoireiden takia, sain kahdelta lääkäriltä vastauksen: oireenmukainen hoito. Kun tiedustelin voisinko nyt saada oireenmukaista hoitoa, sain kirjallisen vastauksen, että missään papereissani ei lue, että minulle olisi luvattu oireenmukainen hoito.

Toisaalta lääkärit valittavat julkisuudessa sitä, että asiakkaat tulevat vastaanotolle valmiin diagnoosin kanssa. Ei siis hyvä sekään.

Tänään tohtori Kiminkinen rupatteli miesten kanssa, jotka valittivat lonkkasärkyjään. Leikkausta olisi ollut vailla. – No sehän tehdään, kun vain itse tulet siihen tulokseen, että nyt riittää, sanoi tohtori. Tähän potilas vastasi, että leikkausta hän on ajatellut, koska vaiva ei ainakaan odottamalla parane. Mihin Kiminkinen: ”Ei me sitä nyt leikkaamaan ruveta. Katsotaan vielä”. Just. Varsin rohkaisevaa.

Ehkä näissä tilanteissa sitten tarvittaisiin sitä urbaania oveluutta, jota arkkiatri Pelkonen suositteli ihmisille hoitoon pääsemiseksi. Urbaania oveluutta on valittaa, valittaa valittamasta päästyäänkin särkyä, kipua ja vitutusta tai turvautua takaoveen.

Mitä terveydenhuoltoon yleensä tulee, niin olen sitä mieltä, että se pitäisi olla kuntien verovaroilla järjestämää ja valvomaa. Jokainen täysjärkinen ihminen ymmärtää, että terveydenhoito ja vanhustenhuolto ei mitenkään voi tulla halvemmaksi, jos systeemin pitää koko ajan tähdätä voittojen maksimoimiseen. Tähän kun lisätään vielä pörssikeinottelijoiden tarpeet, niin yhtälö on mahdoton. Tällä systeemillä tyhjennetään sekä ihmisten kukkarot että kuntien kassat ja jätetään vielä kaiken kukkuraksi potilaat hoitamatta.

Ajatelkaa tätä, kun menette vaaliuurnille. Vasemmistoliitto on tässä asiassa varma vaihtoehto, koska se varauksettomasti kannattaa yhteiskunnan tuottamia palveluja. Uudellamaalla varma valinta Iiro Arvola 289.

Aasin varjo

Martin Luther oli kova jätkä. Hän valmisteli kristinuskoa nousevan kapitalismin tarpeisiin. Tärkeintä siinä oli työn puristaminen jokaisesta ihmisestä viimeiseen veripisaraan asti.

Martin kertoi mielellään tarinaa siitä, miten tässä maailmassa ei mitään saa ilmaiseksi. Jutussa mies vuokrasi aasia, jonka selässä matkalainen sai kulkea. Helteisenä päivänä mies kulki aasin varjossa, mutta maksaja istui edelleen tulisessa paahteessa. Kun matkamies pyysi, että osia vaihdettaisiin edes hetkeksi, isäntä vastasi: Olen vuokrannut sinulle aasin, en aasin varjoa.

Tänä aamuna aamu-tv:ssä esiintyi Elinkeinoelämän Keskusliiton Lasse Laatunen, joka naamasta päätelleen viihtynyt enemmän ruokapöydässä kuin sorvin ääressä. Hän vaati suomalaisen eläkejärjestelmän uudistamista. Tarkalleen ottaen hän sanoi: nyt tarvitaan kovia ratkaisuja ja ne on uuden hallituksen tehtävä heti ensimmäisenä vuonna. No justiinsa. Vaalit ovat tulossa ja kansa kai ensin saa sanoa, mitä se haluaa.

Uusi eläkejärjestelmä olisi yhtä kova kuin esittäjänsä. Se pitäisi sisällään vain työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen. Ei siis mitään vajaakuntoista, osa-aikaista tai muutakaan eläkeputkea.

Tunnottomuus, kovuus ja kylmyys ovat tämän ajan tunnusmerkkejä. Maailma on rahan myrkyttämä.

Ihmisen riistoa pitää koventaa, jotta voitot entisestään kasvaisivat. Mikään muu ei merkitse mitään.

Eilen MOT kertoi miten tiukoille hautaustoimistot ovat kilpailuttaneet ruumiiden kuljetuksen. Enää ei ihminen pääse välttämättä arvokkaasti edes viimeiselle matkalleen. Ruumiit pakataan jopa pakettiautoon ja tärkeintä on kannattavuus.

Seuraava vaihe on luultavasti se, että kannattamattomat kansalaiset autetaan hengiltä yhteiskuntaa rasittamasta ja kuskataan luut kolisten kuorma-autoilla joukkohautoihin. Näin on ennenkin tehty.