keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Arkipäivän totalitarismia - alijäämäterroristit hiovat kynsiään


Koko eilinen päivä kerrottiin mediassa tutkimuksesta, kuinka paljon ihmiset tarvitsevat kohtuulliseen elämiseen. Kuka tutkimuksen oli tilannut ja miksi, sitä ei kerrottu.

Tutkimuksen mukaan yksinäinen ihminen voi elää kohtuullisesti 400-500 sadalla eurolla kuukaudessa, vanhempi pariskunta alle tuhannella ja lapsiperheelle suodaan jopa 1500. Arviot eivät kata asumista ja liikkumista. Lapsi voi tämän laskelman mukaan saada karkkipäivän karkit kerran viikossa ja kaksi kertaa kuukaudessa limsaa. Ettäkö ihan lakritsipötkö ja pillimehupurkki, siitä alijäämäterroristit vaikenivat.

Suomen valtiontalous oli kunnossa ennen kuin pankkeja ruvettiin pääomittamaan lainarahalla ja antamalla pääomalle ja rikkaille verohelpotuksia, nekin lainarahalla. Köyhien ja vähävaraisten toimeentuloa on kitistetty aina viime lamasta lähtien ja lisää on tulossa, kun alijäämäterroristit pääsevät vaalien jälkeen oikein kunnolla vauhtiin. Oikeusministeri Tuija Brax jo varmistelee oman ministeriönsä asemia, ettei maa sentään ilman syyttäjiä jää.

Köyhä kansa on se, joka kantaa koko maailmaa harteillaan. 10 prosenttia maailman väestöstä omistaa 90 prosenttia kaikesta omistettavissa olevasta. Joten, on siinä kannattelemista. Eliitin juhlille ei loppua näy.

Ensin meillä on elätettävänä oma kansallinen eliittimme. Sen lisäksi vielä ainakin julkisuuteen näyttäytyvä miesvoittoinen EU-eliitti, jossa ei kauniimman sukupuolen edustajia juuri näe: setätätejä kyllä.

Ensin tulevat maailman raharikkaat, jotka kuorivat globaalin kerman. Sen perässä EU, joka on esimerkiksi yhteiskuntatieteilijä Jürgen Habermasin mielestä ”luonteeltaan elitistinen, kansalaisista irrallaan oleva poliittinen järjestelmä. Lissabonin sopimus sinetöi hallitusten etuoikeuden päättää Euroopan kohtaloista suljettujen ovien takana”. Se suunnittelee nyt omaa suoraverotusta itsensä ylläpitämiseksi. Luvassa on lisää sinivihreitä veroja: arvonlisäveroa, energiaveroa, makeisveroa ja lentoveroa ainakin alkuun.

Tämän lisäksi tulee tietysti suomalainen virkakoneisto, jonka loukoissa ahertavien ihmisten palkat ovat nousseet vähin äänin. Heidän takiaan kansanedustajat luulevat nyt olevansa palkkakuopassa tuloilla, joilla eläisi ainakin neljä lapsiperhettä. Tämän päälle napsahtavat vielä muhkeat kulukorvaukset ja kokouspalkkiot.

Eikä valtakunnan eliittiä sureta yhtään kasvihuoneilmiö ja jäätiköiden sulaminen Himalajalla. Ilmeisesti hiilidioksidin tuottavatkin yksinään köyhät ja vähävaraiset, joista yritetään päästä hivuttamalla. Ihan niin kuin Wolf Biermann lauloi:

„Ach Mutter mach die Türe zu
Da kommen tausend Ratten
Die hungrigen sind vorneweg
Dahinter sind die satten“

Nälkäiset rotat tulevat ensin ja perässä kylläiset.

Muutama päivä sitten mediassa ylpeiltiin sillä, kuinka vähillä tavaroilla ihminen voi ollenkaan tulla toimeen. Minun tavarani ovat tässä: kahdet alushousut, kahdet verkkarit, kaksi teepaitaa, kahdet sukat, 20 vuotta sitten Milanosta ostettu villatakki, tv, läppäri, radio ja levysoitin, puhelin ja kirja. Siitä tulee yhteensä 15 tavaraa. Astioita en tarvitse, koska pakkausten mukana tulee muovikulho, josta voi syödä ja yleensä syönkin raakaravintoa. Ai niin, veitsi unohtui ja lusikka. Ja onhan minulla tietysti myös silmälasit, että vähäisen ruokani näkisin.

Eli tarkkaan laskien minulla on 18 tavaraa. Lisäksi tietenkin on vielä se yksi, kaikkein paras tawara, Luojan minulle ihan omaksi erikseen antama.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti