Kuvat: Billin auto, Billin rahat, Billin talo
Sen lähemmäksi valtaa ja rikkautta en ilmeisesti koskaan ole päässyt, kun Venetsiassa näin Bill Gatesin laivan, jonka varusteisiin kuului oma helikopteri ja parikin pikavenettä. Musta, komea ilmestys, jonka rinnalla Louis Vuitonin jahti näytti lähinnä soutuveneeltä.
Posteljoonin kanssa on useinkin pohdittu sitä, mitä rikkaat oikein tekevät. Miten heidän aikansa kuluu, sillä eihän kahdella helikopterilla voi lentää yhtä aikaa eikä kaikkialla voi olla kaiken aikaan.
Yhtenä iltana surffailin tv-kanavilla ja Jimillä esitettiin Larry Flyntin puuhia. Uutterasti hän jaksaa seurata, miten hänen rahoillaan pistetään pokeria yötä päivää. Larry itse istuu 24 karaatin kullasta valmistetussa rullatuolissa ja katselee kuinka raha tulee ja rahaa menee. Jossain välissä hän on ehtinyt myös sekaantua omaan äitiinsä, tietää netti kertoa. Mutta siitä on jo kauan.
Meillä Suomessa ei sentään ole kuin superrikkaita, jotka esiteltiin viimeksi vuonna 2000 Kari Tervon ja Heikki Hiilamon kirjassa Suomen 100 rikkainta. Toimittajien mukaan he eivät vaikuttaneet mitenkään tavallisia pulliaisia onnellisemmilta.
Megarikkaita ei Suomessa ole, sillä he ovat sellaisia ihmisiä, jotka vaikuttavat paitsi markkinoilla myös kansainvälisessä politiikassa. He kykenevät laittamaan kokonaisia kansantalouksia polvilleen, kuten on nähty.
Jokin aika sitten mtv-3:lla mainostettiin ohjelmaa, jossa globaalin maailman talousvallan edustaja Soros, kävi uhkailemassa kolmannella maailmansodalla. Ja pelätä tässä saakin, sillä sekä ensimmäinen että toinen maailmansota syttyivät joksikin samanlaisessa talouden ja maailman uudelleen jakamisen imperialistisessa tilanteessa.
Kolmas maailmansota on perin tarpeellinen juuri sille 10 prosentille maailman väestöstä, joka omistaa 90 prosenttia kaikesta. Ja vielä enemmän varmaankin on huolissaan omaisuutensa säilymisestä se kaksi prosenttia miljardööreistä, joiden hallussa on puolet kaikesta siitä, mitä maa päällään kantaa.
Antti Eskola kirjoitti kirjassa Taloudellinen valta Suomessa. ”Käsitteistä, joilla yhteiskuntatieteilijä joutuu työskentelemään, on valta kaikkein hankalimpia ja vaikeimmin määriteltäviä. Yksi syy tähän on se, että vallan käsite ei viittaa ensisijassa mihinkään yksilön tai ryhmän ominaisuuteen vaan suhteeseen: henkilöllä tai ryhmällä on aina valtaa johonkin – toiseen henkilöön tai ryhmään tai joihinkin asioihin.”
”Vielä yhtenä vaikeutena valtaa kuvattaessa on se, että kahden henkilön tai ryhmän väliset valtasuhteet kytkeytyvät käytännössä usein monimutkaisiksi valtaketjuiksi ja – hierarkioiksi. Niitä kuvaa vanha satu pojasta, joka ei tahtonut mennä kouluun: ¨Silloin äiti meni vitsan luo ja sanoi: ¨Vitsa kulta, lyö poikaa! Poika ei tahdo mennä kouluun.¨ - En minä, sanoi vitsa.” Silloin äiti pyysi tulta polttamaan vitsan, ja kun se ei suostunut, vettä sammuttamaan tulen. Vettä puolestaan uhattiin härällä, joka voi juoda sen; härkää köydellä, köyttä hiirellä, hiirtä kissalla. Kissa lopulta olikin suostuvainen käyttämään sanktioita ¨Kurnau¨, sanoi kissa. Ja kissa ahdistamaan hiirtä, hiiri nakertamaan köyttä, köysi kurittamaan härkää, härkä vettä, vesi tulta, tuli vitsaa, vitsa poikaa ja poika juoksemaan kouluun, että koivet vilahtelivat!”
Että missä on se valta, joka puuttuu kansalta? Tätä kannattaa miettiä vaalien alla ja myös sitä, miten tätä valtaa kyettäisiin siirtämään myös sille suurelle enemmistölle, joka ei mitään omista. Ainakin kannattaa käydä äänestämässä. Vasemmisto on työtätekevien ja vähäväkisten asialla.
(Lähteet: Kettil Bruun ja Antti Eskola, Taloudellinen valta Suomessa, Tammi, 1969. Kari Tervo, Heikki Hiilamo, Suomen 100 rikkainta, Tammi 2000)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti