Munamies ja Zeitgeist-liike

Zeitgeist-liikkeen ja Munamiehen (Riku Nieminen) saaman laajan kiinnostuksen vuoksi haluan vielä esitellä teille Munamiehen. Liikeen ihmistä kunnioittaviin aatteisiin voi aloittaa tutustumisen Munamiehen ja Rajattomien yhdessä esittämällä Pave Maijasen laululla.

Zeitgeist

Julkisuudessa on yritetty nostaa kohua Riku Niemisen alias Munamiehen palkkiopyynnöistä, koska hän kuuluu Zeitgeist-liikkeeseen. Munamies on kuin koko Suomen kansa munankuoressa ja varmaankin siksi koko sketsikilpailun voittaja.

Mutta mikä on Zeitgeist-liike?

Se on saanut alkunsa amerikkalaisen elokuvaohjaajan Peter Josephin elokuvasta Zeigeist: Addendum.

Liikkeeseen kuuluu jo satojatuhansia jäseniä ympäri maailman. Suomessa jäseniä on noin 2000 ja heillä on Naamakirjassa oma ryhmänsä.

Zeitgeist-liike pyrkii pois rahasta ja pahasta. Se haluaa luoda maailman, missä kukaan ei omista mitään. Siellä kukaan ei myöskään voi varastaa, koska varastettavaa ei ole.

Ihmisten tarpeet on tarkoitus tyydyttää muilla keinoin eikä siihen tarvita valtavia media- ja mainosmyllyjä. Kaikki tarvittava olisi ympäri maailman kaikkien saatavilla ilman hintalappua. Tuotteet tehdään kestäviksi ja kaikessa huomioidaan resurssien rajallisuus.

Ajatus lähtee siitä, että ihmisen perustarpeet on helppo määritellä. Ihminen tarvitsee ruokaa, juomaa, suojaa ja toisia ihmisiä.

Avainajatus on yhteisöllisyys.

Z-päivä on tulossa. Ole tarkkana.

Helvetti palaa

Globaalissa kapitalismissa 5 - 10 vuoden välein toistuva lama on kuin kärpäspyydys. Siihen lentävät saavat menettää omaisuutensa ja syyttömiäkin rankaistaan. Sillä kapitalismi toimii niin, että voitot yksityistetään, mutta tappiot sosialisoidaan. Tämä on kapitalismin laki.

Pyydyksen nimi on velka.

Viime vuosituhannen viimeisen vuosikymmenen suuri lama synnytettiin jakamalla halpakorkoista ulkomaista lainaa suomalaisille. Silloin vietettiin niin sanottua kulutusjuhlaa. Kunnes. Vedettiin liinat kiinni ja nostettiin korot pilviin. Moni yritys kaatui, moni menetti omaisuutensa ja se oli tarkoituskin. Laman tarkoitus kun on, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Kaikki rikkaushan on lopulta köyhiltä varastettua. Nykylamasta edes keskiluokka ei selviä kuivin jaloin.

Tämän suuren puhalluksen jälkeen on ollut pienempiä puhalluksia ja erilaisia kuplia, jotka nekin ovat palvelleet pääomien kasaantumista entistä harvempiin käsiin.

Niin kutsutun reaalitalouden aikanaan lamat syntyivät siitä, että markkinoille oli tuotettu liikaa tavaraa eikä se enää mennyt kaupaksi. Sen seurauksena yritykset kaatuivat ja pankit jäivät vaille saataviaan. Myös keinottelua harrastettiin jo silloin.

Nykyisin banksterit eli pankkien pankkiirigangsterit ovat keksineet kokonaan uuden keinon rahastaa kokonaisia kansakuntia. Ne valmistavat erilaisia finanssituotteita, joita myyvät ilman reaalivakuuksia. Kaikki on hyvin niin kauan kuin luottamus säilyy. Tällä kertaa se loppui Lehmann Brothers –pankin konkurssiin 15.9.2008.

Siitä pitäen on yritetty saada maksumiehiksi kokonaisia yhteiskuntia velkaannuttamalla ne lainarahalla. Sitä kautta saadaan maksumiehiksi jokainen veronmaksaja. Sitä kautta lamaannutetaan kokonaisia yhteiskuntia: mistä seuraa kansantuotteen alenemista, työttömyyttä ja palkanalennuksia, kysynnän vähenemistä, julkisen vallan verotulojen menetystä sekä muiden julkisten menojen leikkauksia.

Ja kun kaikki maksukykyiset vauvasta vaariin on saatu sidotuksi velkavankeuteen, on jälleen korkojen nostamisen aika. Silloin vasta helvetti palaa.

Soini semantoisi eläkekassat asfalttiin

Timo Soini esiintyi ykkös-aamussa ja tyypillisen koinalaisen tapaan kiersi joka ainoan kysymyksen. Ei mitään konkreettista tätä kuningasajatusta lukuun ottamatta:

Soinin mielestä on väärin, että Pohjanmaalla rullataan asfaltit pois sivuteiltä ja muutetaan ne takaisin sorateiksi.

Soinin mielestä ne voitaisiin ihan hyvin pitää asfaltoituina ja ottaa rahat eläkekassoista, joissa rahaa on.

Taitaa olla vielä Lemminkäisen miehiä Opus Dein lisäksi tämä Soini. Niin kuin hyvin tiedetään Soini vastustaa naispappeutta ja naisten tasa-arvoa yksin tein. Opus Deissä naisille on oma jaosto ja miesten puolella he saavat vierailla vain tarjoilemassa ruokaa miehille – polvillaan. Näin kertoo Mikko Ketola kirjassaan Opus Dei: vaiettu salaseura.

Ei siis ihme, että perSSuomalaisetkin on enimmäkseen äijäpuolue.

Tryffeliä pöytään

Kun Silvio Berlusconi nyt saapui Suomeen, on syytä panna parasta pöytään. Tuo herra ei ymmärrä karjalanpiirakan esteettisiä arvoja, vaikka hän hyvin tietää, että bolognese tarkoittaa myös suihinottoa. Näin ainakin kertoo Anthony Capella kirjassaan Ruokaa Amore. Sanan sivumerkitys on syntynyt siitä, että bolonialainen ruoka ei ole mitenkään erityisen arvostettua Italiassa, koska tämän kaupungin ihmiset laittavat suuhunsa mitä tahansa ja mitä sattuu.

Tryffelit sen sijaan ovat erittäin haluttuja kaikkialla maailmassa, vaikka niiden aromi muistuttaakin kainalohikeä, sukkamehua, siemennestettä, rikkiä ja ambraa. Hintakin on kohdillaan: ainakin 6000 euroa kilo.

Herrathan ovat aina ymmärtäneet hyvän päälle. Samainen kirjailija kertoo samaisessa kirjassa myös toisesta suuresta johtajasta: ”Kuten tämän palstan lukijat jo tietävät, minulla oli onni olla läsnä viimeisillä päivällisillä, jotka Ranskan presidentti François Mitterrand järjesti ollessaan jo tietoinen siitä, että hänen syöpäsairautensa johtaisi pian kuolemaan. Tuossa ikimuistoisessa tilaisuudessa ei tarjottu juustoja eikä jälkiruokaa. Viimeinen ruokalaji, jota presidentti halusi tässä maailmassa maistaa, oli peltosirkku, pieni laululintu, joka naurettavaa kyllä on rauhoitettu Euroopan kaikissa maissa. Mitterrand söi linnun perinteisellä tavalla, pää kankaalla peitettynä, jotta pystyisi keskittyneemmin nauttimaan tämän ornitologisen herkkupalan intensiivisestä mausta. Minä noudatin esimerkkiä: työnsin linnun suuhuni kokonaisena, purin sitten pään irti ja syljin sen kulhoon. Ympäriltäni ei kuulunut muuta ääntä kuin yhteinen syvä henkäys, kun koko pöytäseurue imaisi rasvaisen nesteen joka virtasi lintujen pienestä kaulasta kurkkuumme”

Yashar Kemal sen sijaan kertoo kirjassaan Linnut ovat lähteneet toisenlaisen tarinan, jonka minulle välitti Origo Hunsvotin päiväkirjassaan:

”Kemalin kirja kertoo vanhasta istanbulilaisesta tavasta ja sen katoamisesta.

Aikojen alussa pikkulinnut ovat muuttomatkoillaan laskeutuneet lepäämään ja syömään tietylle Floryan tasangolle. Pikkupojat pyydystivät niitä verkoillaan ja veivät häkeissä Eüpin moskeijan luo. Siellä vanhurskaat ihmiset osoittivat, minkä linnun haluaisivat, maksoivat, ja sitten lintu päästettiin lentoon.”

Lähteet:
Old dirty restaurant
Ruokaa Amore, Anthony Capella, Helmi Kustannus 2005
Hunsvotin päiväkirja, Origo eli Jouni Lompolo, Tammi 1989

Markkinavoimien kovat kasvot

Ylellä on hyvä palvelu. Tuskin ehdin kaivata kasvoja markkinavoimille, kun jo kuuden tv-uutisissa asiasta kerrottiin.

Posteljoonilla on tapana valittaa, kuka voi muistaa ulkoa kahdensadan kansanedustajan nimet. Hän ei muista kuin korkeintaan kahden. Eivätkä hänen tuttavansakaan juuri sen enempää.

Sen sijaa ihmiset kyllä muistavat formulakuskien ja huippu-urheilijoiden nimet ja saavutukset jopa sekunnin murto-osan tarkkuudella. Ja ihmekö tuo, koska kansa rakastaa sirkushuveja ja niitä se myös saa tuutin täydeltä.

Jos samalla intensiivisyydellä ja toistolla painettaisiin kalloihin kasvottomia markkinavoimia ja heidän saavutuksiaan, erehtymisen vaaraa ei olisi eikä tarvitsisi edes puhua kasvottomista markkinavoimista.

Jokaisen rahan takana on ihminen, vaikka ei rahaan olekaan kirjoitettu, mistä sen on saanut.

Talouslehti Forbes on listannut maailman dollarimiljardöörit, joita on kaikkiaan 56 maassa. Rikkain heistä on meksikolainen Carlos Slim Helu, jonka omaisuus on 53,5 miljardia dollaria, toisena Bill Cates 53 miljardilla dollarilla ja kolmantena amerikkalainen Warren Buffett 47 miljardin dollarin omaisuudella.

Rikkaimpien joukossa on paljon venäläisiä, amerikkalaisia ja intialaisia. Luultavasti vielä enemmän myös kiinalaisia, vaikka heitä ei jostain syystä mainitakaan.

Ikean perustaja Ingvar Kamprad löytyy sijalta 11 ja Silvio Berlusconi sijalta 74. Suomalaisista joukkoon tummaan yltää Antti Herlin sijalla 773.

Yle 2011

Takuuvarmat ohjeet laman torjuntaan

Usein, kun puhun kapitalismista ja se syöksymisestä lamasta lamaan omien sisäisten lakiensa mukaisesti, minulta kysytään, mitä pitäisi tehdä. Nyt olen löytänyt ohjeet, joille on luvattu täystakuu ja ajattelijan kunniasana, että uutta kuplaa ei tule, jos näitä ohjeita noudatetaan:

1. Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on kiristettävä nopeasti.
2. Pankkivalvonnan resursseja on lisättävä kaikissa euromaissa.
3. On asetettava selkeät rajat pankkien niin sanotulle velkavivutukselle.
4. On säädettävä erityinen pankkivero yhteisen pankkikriisirahaston rahoittamiseksi ja turvattava ennalta tallettajasuojan riittävä rahoitus.
5. On säädettävä finanssimarkkinavero lyhytaikaisille pääomasiiroille.
6. On säädettävä luvanvaraisiksi uudet arvopaperistettavat finanssituotteet.
7. On otettava pankkivalvonnan piiriin pankkeja muistuttavat finanssialan toimijat.
8. On kiellettävä veroparatiisien hyväksikäyttö keskuspankkirahoitusta saavilta pankeilta ja suljettava EU:n sisäiset verokeitaat.
9. On aloitettava luottoluokituslaitosten luvittaminen ja niiden luokituskriteereiden julkistaminen.
10. On kiellettävä pörssikaupankäynnissä shorttaus eli lyhyeksi myynti.
11. On siirrettävä kaikki johdannaiskauppa kahdenvälisestä (OTC-) kaupankäynnistä julkiseen selvitykseen (clearingiin).
12. On kiellettävä pankkeja maksamasta bonuksia sellaisten tuottojen perusteella, jotka eivät ole toteutuneet.
13. On pantava pankit vastuuseen ja maksamaan riskinoton seurauksista.

Nämä ohjeet löytyvät Esko Seppäsen kirjasta Oma pääoma sivuilta 305-306. Jos et ymmärrä näitä ohjeita, sinun kannattaa lukea koko kirja. Sen jälkeen ymmärrät varmasti.

(Lähde: Esko Seppänen, Oma pääoma, Into Kustannus Oy, 2011)