Puiden syliin nuukahtanut harmaa lato:
seinät klänässä, katto painuneena
vartoo uutta talvea kivet kulmillaan.
Pieni tila. Tupa täynnä kirkasta, keltaista valoa.
Sininen ikkunaruutu lattialla.
Edessä säkkipimeä.
Minä mietin: Onko kaikki kotona.
Maa kutsuu.
Pään yllä avautuva äärettömyys.
Kaija Irmeli Olin-Arvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti