”Äänestä. Ole tärkeä.” Näin sanoo Munamies.
Munamiehen lähtökohta on oikea. Ei hän nouse kansan yläpuolelle ja ala sieltä käsin huitoa toinen toistaan parempia lupauksia kaikille. Munamies ei puhu ihmisten pään yli kansasta niin kuin omistaisi sen samalla tavalla kuin saksalaiskuninkaat hevosensa.
Ehdokkaana Munamies olisi miljoona kertaa vakuuttavampi kuin Iso-Vauva, joka rääkyy, mutta ei sano mitään. Kaikki kohisevat Isosta-Vauvasta ja ihmettelevät sen kasvamista. Ihmekö tuo, kun Iso-Vauva lupaa kaikille kaikkea. Hän puhuu paljon, sanomatta yhtään mitään. Lisäksi Iso-Vauva pelkää mustalaisia, neekereitä ja poliisia.
Munamies on lyhyesti esitelty: Hänen ammattinsa on patsastaiteilija, lempiruoka munakoisomunakas munavoilla, harrastuksena eksistentialismi ja munien maalailu. Hänen esikuvansa on Konsta Pylkkänen, mutta siitä huolimatta hän on kaikissa tilanteissa ”oma itsensä.”
Tästä voisivat muutkin ottaa oppia. Ihmiset ovat jo saaneet enemmän kuin tarpeekseen edustajaehdokkaista, jotka ovat niin toistensa kaltaisia, ettei toista toisesta erota. Kaikki ovat kuin samasta tuutista tulleita: brändäri brändännyt, stailisti stailannut ja mainostoimisto laittanut sanat suuhun. Ketä kiinnostaa.
Kaikille nämä ehdokkaat lupaavat kaikkea. Universaaliperiaatetta riittää laidasta laitaan, vaikka samaan aikaan ihmisille saarnataan kasvihuoneilmiöuskontoa, jonka uskontunnustus kuuluu: Rajallisessa maailmassa rajaton kasvu ei ole mahdollinen. Iso-Vauva vannoo raskaan raadannan nimeen ja se on tietysti sama asia.
Mennet ovat ne ajat, kun uskottiin, että tiede ja tekniikka helpottavat ihmisten elämää. Eivät helpota, koska järjestelmän katalysaattorina toimii voittojen maksimoiminen ja siihen ei kukaan uskalla puuttua. Tämä on syy, miksi mikään ei riitä ja miksi tuotettua yhteistä hyvää ei voi jakaa oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.
Kun suuri Luoja loi maailman, se tapahtui varmasti universaaliperiaatteella. Ei ollut mihinkään kirjoitettu, että tämän planeetan rikkaudet olisi tarkoitettu vain harvoille ja valituille. Vasta paljon myöhemmin, kun omaisuudet olivat jo kasaantuneet kaikkein voimakkaimpien ja ahneimpien käsiin, mustaan kirjaankin kirjoitettiin käsky, ettei saa himoita toisen aasia ja muuta karjaa.
Jos todella halutaan noudattaa universaaliperiaatetta rikkauksien jakamisessa, täytyy aloittaa kokonaan uudenlainen ajattelu. Eikä se ajattelu yksinkertaisesti hyväksy minkäänlaista riistoa ja alistamista. Siinä maailmassa päätökset tehdään kaikkien ihmisten ja luonnon parhaaksi.
Tämän takia kannattaa noudattaa Munamiehen neuvoa: ”Äänestä. Ole tärkeä.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti