Ne ovat itsestään perkeleestä nämä kommunistit. Vaativat riiston ja alistamisen lopettamista. Vaativat tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Vaativat valtion kuolettamista ja rahavallan kaatamista. Vaativat maailmanrauhaa ja kansojen välistä ystävyyttä. Vaativat heikoimpien auttamista.
Jokaiselta kykyjen mukaan. Jokaiselle tarpeiden mukaan.
Olisihan se pelottava maailma. Mutta kenelle?
Niille tietysti, jotka haluavat orjuuttaa toiset ihmiset tuottamaan aineellista rikkautta itselle.
Niille, jotka hyötyvät sodista ja varustautumisesta.
Niille sosiopaateille, jotka eivät kykene sosiaaliseen ajatteluun ja solidaarisuuteen.
”Lisääntyvän hyvinvoinnin yhteiskunnassa voivat enää vain kaikkein rikkaimmat elää rahankorolla. Kaikkien muiden on joko harjoitettava liikeyritystä pääomallaan tai heitettävä se kauppaan. Näin siis pääomien välinen kilpailu lisääntyy, pääomien keskittyminen lisääntyy, suurkapitalistit saattavat pienet tuhoon, ja osa entisistä kapitalisteista vajoaa työväenluokkaan. Tämän kasvun vaikutuksesta luokka kokee jälleen työpalkan laskun ja joutuu yhä suurempaan riippuvuuteen harvoista suurkapitalisteista. Koska kapitalistien luku on vähentynyt, on näiden keskinäinen kilpailu tullut entistä suuremmaksi, luonnottomammaksi ja väkivaltaisemmaksi. Siksi osa työväenluokkaa vajoaa kerjäläisyyteen ja nälkäkuolemaan yhtä väistämättömästi kuin osaa suurista kapitalisteista vajoaa työläisten asemaan.” (Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset, Karl Marx, huhtikuussa 1844)
Tänä päivänä pääomat ovat jo keskittyneet niin, että 10 prosenttia maailman väestöstä omistaa 90 prosenttia kaikesta. Nälkäänäkeviä globaalissa maailmassa on jo miljardeja.
Aave kummittelee Euroopassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti