Kuvassa retiisi ja porkkana, jotka on jalostettu villeistä luomujuurista.
Maabrändiryhmä Ollila, Himanen ja kumppanit keksi, että Suomen yksi tulevaisuuden vetonauloista olisi luomumaatalous. Ryhmä esitti suosituksen, jonka mukaan tämän maan maataloudesta 50 prosenttia tulisi järjestää luomuperiaatteen mukaan.
Herrat ovat heikonlaisesti perehtyneet aihepiirin substanssiin sekä tähän (toiseksi) vanhimpaan ammattiin. Pikakurssi olisi auttanut ymmärtämään, että 50 prosentin luomuvaatimus edellyttäisi koko käytössä olevan viljelyalan valjastamista ns. luonnonmukaiselle viljelylle. Sellainenhan meillä oli käytössä 1920-luvulla ja osin vielä 1950-luvulla. Elettiin maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa, jossa väkeä oli vähän ja tarpeet yksinkertaisia.
Valtaisasta kehityksestä huolimatta maatalous on edelleen ihmiskunnan perustarpeiden tyydyttäjä.
Nykytilanteessa nähdään, että maatalouden merkitys on uudelleen kasvussa. Samaan aikaan, kun väestö kasvaa vauhdilla, asukasta kohden käytettävissä oleva peltoala supistuu. Tätä vastaan kamppaillaan uuden peltoalan raivauksella, joka tarkoittaa monilla seuduilla ryöstöhakkuita.
Viime vuosina vauhtiin päässyt biopolttoainetuotanto vie osaltaan tilaa ravintokasvien viljelyltä.
Puuplantaasit hävittävät metsiä ja vaarantava perustuotannon jatkumista. Tässä tilanteessa paradoksaalisesti saa kannatusta maatalouden romantisointi, epärealistinen suhde nykyaikaiseen maataloustuotantoon ja taikauskoinen asennoituminen geenitekniikkaan.
Viimemainitun avulla on luotu uusia näköaloja ravintotuotannon turvaamiseen. On kehitetty eri olosuhteisiin, kuten kuivuuteen, kylmään tai maaperän suolaisuuteen soveltuvia kasvilajikkeita. Homeiden ja erilaisten tuholaisten esto on arkipäivää. Satoisuus on kasvanut. Lannoitteiden täsmäkäyttö on tekniikan ansiosta parantunut. Maatalouden ympäristökuormitus vähenee uuden teknologian avulla.
Tämä ei kaikki tietenkään riitä. Tarvittaisiin kipeästi myös taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, joiden avulla väestö eri puolilla maailmaa voisi myös itse vaikuttaa kulutukseen, elintarvikkeiden tarjontaan ja ympäristöönsä.
Luomu ei ole vaihtoehto. Se on osa ideologista lumetta, joka kätkee todelliset ongelmat ja etsii ratkaisuja ”tuonpuoleisista” mytologioista. Todellinen vaihtoehto edellyttää tieteellistä tutkimusta ja jatkuvaa kehitystyötä. Tietoa suomalaistutkimuksesta ja alan ajankohtaisista näkymistä löytyy sivustolta:
Kasvit, jalostus ja geenitekniikka - Mistä ruoka tulee
Runsaasti omaa pohdiskelua, lähdetietoa ja linkkejä sisältävän sivuston ylläpitäjä on Helsingin yliopiston monivuotinen kasvinjalostuksen dosentti, MMT, FT Jussi Tammisola.Luonnontieteellisesti perusteltu laajempi yleisesitys problematiikkaan on luettavissa esimerkiksi teoksesta Luonto, tiede ja elämä, Gummerus 2007.
Vetoomus geenikieltoa vastaan
Suomen tiede on vaarassa. Allekirjoita tiedeväen Vetoomus geenikieltoa vastaan ja eri tuotantotapojen tasaveroisen rinnakkaiselon puolesta Suomessa:
Vetoomusteksti
Luettelo allekirjoittajista (29.12.2010)
Vetoomuksen voi allekirjoittaa täällä
Mistä on kysymys?
Eduskunta käsittelee pikaista vauhtia "Rinnakkaiselo"lain (nykynimeltään Gm-viljelylain) palattuaan joululomalta 11.1.2011. Jollei lakiehdotusta näet ole käsitelty ja päätöksiä tehty maaliskuun alkuun mennessä, se raukeaa.
Vahvat luonnontieteiden vastaiset voimat, mukana nykyinen maatalousministeri, ajavat Suomen maatalouteen geenikieltoa: joko suoranaisella kieltolailla tai tekemällä – vastoin biologisia perusteita – viljelylaista niin kireän, että muuntogeenisten lajikkeiden viljely Suomessa tulisi täysin mahdottomaksi käytännössä.
Jos nämä pyrkimykset toteutuvat, se on tuhoisaa Suomen kansainväliselle maineelle sivistysvaltiona, Suomen korkeatasoiselle biotutkimukselle, sekä ajan mittaan myös Suomen taloudelle ja kansalaisten kukkarolle.
Suomen biologian tutkijoiden aloitteesta ollaan pikaisesti kokoamassa tiedeväen ja kansalaisten adressia tasaveroisen rinnakkaiselon puolesta ja uuden biologian säädännöllistä syrjintää vastaan.
Adressi olisi toimitettava kansanedustajille mahdollisimman nopeasti, viimeistään tammikuun 2011 kuluessa, ja siihen täytyisi saada allekirjoittajiksi mahdollisimman laaja ja näyttävä joukko maamme tiedeväkeä.
Toivomme, että:
Yrittäisitte saada mukaan vetoomuksen allekirjoittajiksi tiede- ja asiantuntijajärjestöjä (ml.opettajajärjestöt), joihin Teillä on yhteyksiä tai vaikutusmahdollisuuksia.
Lähettäisitte allekirjoituspyynnön eteenpäin kaikille sellaisille tutkijoille ja asiantuntijoille ja kansalaisille, jotka saattaisivat olla valmiita osallistumaan vetoomukseen.
Apunne olisi suureksi hyödyksi, jotta voisimme tavoittaa mahdollisimman suuren joukon tiedeväkeä.
Parhain terveisin 2.1.2011 vetoomuksen tekninen sihteeri
Jussi Tammisola
MMT FL kasvinjalostuksen dosentti (HY) kotijussi@bastu.net
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti