maanantai 28. helmikuuta 2011
Suvaitsevaisuutta ei tarvita
Aina kun kuulen sanan suvaita, poistan varmistimen kukkahatustani.
Suvaitsevaisuuteen liittyy aina jotain ylemmyyttä tyyliin: Hänen loistava armonsa suvaitsee. Suvaitsevaisuus on kuninkaallisten hyve. He, joilla on kaikki valta ja voima toisten ihmisten yli, kykenevät joko hyväksymään tai hylkäämään.
Keisareilla on aina ollut oikeus peukaloa nostamalla tai laskemalla ratkaista toisten ihmisten kohtalo, joskus jopa kokonaisten kansojen. Valitettavasti.
Erilaisuutta yritetään usein tehdä ymmärrettäväksi suvaitsevaisuuteen vedoten. Kukaan ei kuitenkaan vetoa suvaitsevaisuuteen hyvien, tavoiteltavien ja arvostettavien asioiden tai ihmisten kohdalla.
Suvaitsevainen ihminen ikään kuin alentuu.
Kaikki me olemme erilaisia. Kaikki me tähän maailmaan alasti tulemme ja tyhjin käsin täältä lähdemme. Jokainen meistä on kuitenkin erilainen. Ja jos jokaisen oma erilaisuus todella aidosti ymmärretään, mitään suvaitsevaisuutta ei tarvita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti