Tavallinen ihminen on - tavallinen

Kaikkihan tietävät ja tuntevat tavallisen ihmisen, vaikka kukaan ei ole häntä nähnyt.

Tavallisella ihmisellä on huono ryhti ja huonot hampaat. Hän pukeutuu tuulipukuun ja käy talvella pilkillä. Kesällä hän laskee verkot. Hän grillaa ja syö makkaraa, juo keskiolutta ja koskenkorvaa. Hänen lempivärinsä on kirjava, mitä kirjavampi, sen parempi.

Tavallinen ihminen istuu mennen tullen autossa. Liikennevaloissa hän kaivavat nenäänsä, koska kuvittelee olevansa yksin.

Tavallinen ihminen ostaa iltapäivälehtiä. Niistä muodostuu hänen maailmankuvansa, vaikka hän lukee niistä vain otsikot. Näistä riittää riittävästi ihmettelemista ruokatunnilla ja työttömien paikassa.

Tavallinen ihminen ei hyväksy mitään poikkeavaa, koska se ei ole tavallista. Tavallinen ihminen tarvitsee tavallisen vaimon, tavalliset lapset, tavallisen talon ja tavalliset harrastukset. On hän aika tavallinen.

Mutta miten käy tavallisen ihmisen, kun Suomessa menestyvät vain oman edun tavoittelijat ja kyynärpäätaktiikalla toimivat? Kasvattaako Suomi vain huippuoppilaita, huippujohtajia ja huippuköyhiä, kysyy kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä Taloussanomissa 9.12.2010 ja peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta ja viisautta huippuhypetyksen sijaan.

Kirjassaan Vastaiskuja – Inhimillisen elämän puolesta (PS-kustannus) Uusikylä sanoo, että maailman kilpailukykyisimmässä maassa ei haaskata aikaa tunteiluun. Täällä tehdään tulosta.

Kovien arvojen voittokulun kääntöpuoli on narsistinen tunnekylmyys ja piittaamattomuus toisista, sanoo Uusikylä Taloussanomien haastattelussa. Hänen mukaansa "eriarvoisuus lisääntyy, mummot hylätään laitoksiin ja perheenjäsenet vieraantuvat toisistaan.

Uusikylä ei käsitä huippuvouhotusta maassa, jossa on 5,5 miljoonaa kansalaista.

– Oli kyse mannekiinista, johtajasta, toimittajasta tai professorista, kaikkien pitää olla huippuja. Kuitenkin lahjakkuustutkijana tiedän, että huippuja on äärettömän vähän.

Uusikylä huomauttaa, että suuri osa meistä on tavallisia, hyviä ihmisiä, joilla on erilaisia taipumuksia. Kun rakastumme johonkin asiaan ja lähdemme opiskelemaan ja tutkimaan aihetta, meistä voi tulla siinä ihan hyviä.

Jonkinlaisten yli-ihmisten korostamisen sijaan hänen mukaansa pitäisi muistaa, että kukaan ei pääse huipulle yksin, vaan työyhteisö, tiimi, alaiset ja läheiset ovat osa menestystä."


Kumpi on sinulle tärkeämpää, minä vai me?

Taloussanomissa ”Uusikylä peräänkuuluttaa viisautta, oikeudenmukaisuutta ja toisista huolehtimista. Vaikka aika ajoin politiikassakin puhutaan pehmeistä arvoista, hänen mielestään tekojen ja sanojen välillä on ristiriita.

Erittäin huolissaan Uusikylä on tiedoista, joiden mukaan 740 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Myös se, että moni lapsi kärsii masennuksesta ja moni aikuinen syö jopa dementialääkkeitä jaksaakseen tehokkaita työpäiviä, on hänestä vakava oire. Hän huomauttaa, että meillä on myös 17 000 kodeistaan huostaan otettua lasta.

– Kyse ei ole turhasta ruikutuksesta ja valittamisesta.

Maabrändiryhmä julkisti muutama viikko sitten Suomen tehtävää ja Suomi-kuvan rakentamista maailmalla koskevan raporttinsa.

– Jos ryhmän 20 arvovaltaista jäsentä olisi kahden vuoden ajan tosissaan miettinyt, mistä suuri huostaan otettujen lasten määrä kertoo, ehkä tulos olisi ollut yhtä tärkeä kuin se, että juodaan järvivettä ja syödään särkiherkkuja, Uusitalo sanoo.”

Tavallisesta ihmisestä laulaa myös PogoPena.